Yhteisvastaanotolla fysiatri ja fysioterapeutti ovat konkreettisesti rinnakkain ja tapaavat potilaat yhdessä. Satu Luoto ja Eija Kukkonen korostavat, että eniten yhteisvastaanotosta hyötyy potilas.

Maakuntavastaanotto on Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirissä kehitetty lääkärin ja fysioterapeutin uudenlainen yhteistyömuoto.

– Tämä homma yksinkertaisesti toimii. Olisin todella pahoillani, jos yhteisistä maakuntavastaanotoista jouduttaisiin jostakin syystä luopumaan, kuntoutusylilääkäri, fysiatri Satu Luoto sanoo.

– Minä hallinnoin ajanvarausta ja valikoin potilaat, jotka mielestäni hyötyvät vastaanotolla käynnistä eniten. Teen esityöt lääkäriä varten mahdollisimman pitkälle: tutkin potilaat sovitun ohjeistuksen mukaisesti, kirjaan tiedot ja usein jo aloitan konservatiivisen hoidon, fysioterapeutti Eija Kukkonen Ruokolahden terveysasemalta kuvailee omaa osuuttaan.

Maakuntavastaanoton asiantuntijafysioterapeutit ovat saaneet lisäkoulutuksen tehtäväänsä.

– Pyrin siihen, että erikoislääkäriä odottaisi niin sanotusti valmis paketti ja että hän saisi mennä potilaan kohdatessaan suoraan olennaiseen, Eija Kukkonen toteaa.

Maakuntavastaanotolla fysiatri ja fysioterapeutti ovat myös konkreettisesti rinnakkain ja tapaavat potilaat yhdessä.

– Tästäkin on valtavasti hyötyä. Kommunikaatio on yhdenmukaista ja avointa kaikkiin suuntiin. Potilas saa lääkäriltä ja fysioterapeutilta täsmälleen saman ohjeistuksen jatkosta. Eikä käy vahingossa niin, että jokin potilaan mainitsema tärkeä yksityiskohta jäisi vain jommankumman ammattilaisen tietoon, Satu Luoto sanoo.

Molemmat oppivat

Satu Luodon mukaan kumppanuudessa kumpikin osapuoli oppii koko ajan uutta.

– Fysioterapeutit ovat perillä oman erikoisalansa viimeisistä virtauksista, kuten kinesioteippauksista. Minä voin vastaavasti pitää työparini ajan tasalla lääketieteen menetelmien kehittymisestä.

Eija Kukkonen lisää, että fysioterapeutilla on paljon tietoa oman kuntansa palveluista ja esimerkiksi liikuntamahdollisuuksista. Ympäri maakuntaa kiertävä erikoislääkäri ei voi mitenkään pysyä perillä tällaisista yksityiskohdista.

– Yhdessä pystymme siis heti vastaanotolla suunnittelemaan konkreettisesti, missä ja miten potilaan kuntoutus jatkuu.

Molemmat korostavat, että kaikkein eniten yhteisvastaanotosta hyötyy tietenkin potilas. Hän saa tarvitsemansa hoidon ja kuntoutuksen yhdestä paikasta oikeaan aikaan. Tämä voi nopeuttaa esimerkiksi paluuta työelämään.

– Silläkin on merkitystä, että minä tulen potilaiden luokse heidän omalle lähiterveysasemalleen. Lähteminen keskussairaalaan erikoislääkärin vastaanotolle voi ihan turhaan tehdä ihmiselle olon, että hän on nyt tosi sairas. Useinhan näissä tuki- ja liikuntaelinten ongelmissa ei kuitenkaan ole kyse kauhean dramaattisista asioista, Satu Luoto pohtii.

Nykäise hihasta

Kumppanusten mielestä lääkärien ja fysioterapeuttien yhteistyötä on mahdollista vahvistaa monin tavoin, vaikkei yhteisvastaanottoa olisikaan käytössä.

– Tosi pitkälle päästään ihan vaan oikean asenteen avulla: muita ammattiryhmiä on syytä arvostaa ja kunnioittaa. Kaikki viisaus ei asu meissä lääkäreissä, emmekä me selviä yksin, Satu Luoto sanoo.

Hän rohkaisee miettimään entistä useammin, olisiko esimerkiksi tules-potilaan oikea osoite sittenkin fysioterapeutin vastaanotto.

– Perinteisesti terveyskeskuslääkäri on saattanut lähettää vaikkapa selkäkivuista kärsivän suotta erikoislääkärille, vaikka seinän takana työskentelevä fysioterapeutti olisi ollut parempi vaihtoehto. Erikoislääkäri sitten on palauttanut potilaan lähiterveysasemalle fysioterapiaan, Luoto sanoo.

Hänen mukaansa tällaisilta kaikkia osapuolia rasittavilta ylimääräisiltä kierroksilta voitaisiin välttyä varsin pienin keinoin.

– Lääkäri voisi yksinkertaisesti nykäistä sitä naapurihuoneen fysioterapeuttia hihasta ja kysyä hänen mielipidettään potilaan tilanteesta.

Eija Kukkonen korostaa niin ikään tiiviin päivittäisen kontaktin merkitystä. Tämä edellyttää Kukkosen mukaan kahta asiaa: sitä että työpisteet sijaitsevat fyysisesti saman katon alla ja että lääkärien kalenteriin on jätetty päivittäin edes pieniä koloja muiden ammattiryhmien konsultoinnille.

– Saatan vaikkapa pyytää, että lääkäri piipahtaisi huoneessani arvioimassa kortisonipistoksen antamisen tai nivelen punktoimisen tarvetta. On potilaankin kannalta todella kätevää, jos nämä hoituvat samalla käynnillä. Eikä lääkärin arvokasta aikaa ei kulu muuhun kuin varsinaiseen toimenpiteeseen.

Moni lähete jää käyttämättä

Satu Luoto toteaa selvitysten kertovan, että lääkärin tekemä fysioterapialähete jää valitettavan usein käyttämättä. Potilas hyödyntää kyllä lääkärin määräämän sairausloman ja lääkityksen mutta unohtaa fysioterapeutille hakeutumisen.

– Jokainen meistä lääkäreistä voi yrittää korjata tätä tilannetta. Ykkösjuttu on tietysti ylipäänsä tehdä se lähete. Mutta lisäksi kannattaa korostaa potilaalle, että fysioterapeuttikäynti on olennainen osa hoidon kokonaisuutta ja että aika on syytä varata viipymättä, Luoto sanoo.

Eija Kukkonen vahvistaa, että lääkärien asenteet vaikuttavat voimakkaasti potilaisiin. Esimerkiksi liikuntainto tuskin kohoaa lääkärin todetessa, että jos nyt jumppailisit vähän.

– Onneksi meillä on kuntoutuksen arvon ymmärtävät lääkärit. Kun kaksi ammattilaista motivoi potilasta samoin sanoin, viestin perille meneminen on paljon todennäköisempää.

Mari Vehmanen

Kuva Ari Nakari

Lue juttu kokonaisuudessaan 14.2.2014 ilmestyvästä Lääkärilehdestä 7/2014.