1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Lääkärien osaajapooliyhtiö sai sinetin
Ajan­kohtai­sta 44/2019 vsk 74 s. 2480 - 2483

Lääkärien osaajapooliyhtiö sai sinetin

Pohjoisen ervan ­osuuskunta aloittanee joulukuussa.

Lääkärien osaajapooliyhtiö sai sinetin Kuva 1 / 2 Kuva: KuvaUljas
   

Pohjois-Suomen erikoissairaanhoidon osuuskunta aloittaa toimintansa näillä näkymin joulukuussa. Kaikki viisi Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen sairaanhoitopiiriä ovat päättäneet lähteä siihen mukaan.

Piirit ovat hyväksyneet myös osuuskunnan ensimmäisen tytäryhtiön, osaamisen jakamisen yhtiön perustamisen. Yhtiön alle muodostetaan osaajapooleja eri alojen erikoislääkäreistä.

”Pystymme näin ­helpottamaan ­keskussairaaloiden osaajapulaa.”

Heikki Wiik

Pooli huolehtii osaamispääomasta koko erva-alueella. Siltä voi hankkia palveluja, joita ei pystytä tuottamaan itse.

– Sairaalakohtainen ajattelu loppuu Pohjois-Suomessa. Mietimme jatkossa, montako psykiatria tai onkologia koko erva-alueellamme tarvitaan ja missä sairaaloissa heidän on syytä olla, sanoo OYS:n asiantuntijaylilääkäri Heikki Wiik, josta tulee osuuskunnan lääketieteellinen johtaja.

Aluksi keskussairaaloilla oli ennakkoluuloja, mutta Wiikin mukaan tuuli on kääntynyt ja nyt on ymmärretty, että osuuskunta on koko Pohjois-Suomen yhteinen hanke, ei OYS:n.

– Ensin ajateltiin, että osuuskunta vie rintasyöpäleikkaukset Kainuusta, vaikka keskittämisasetus ne vie. Asetus on myrkkyä tänne pohjoiseen. Osuuskunta on lääke asetuksen tuomiin haasteisiin.

Mukaan lähteville luvassa lisäansioita

Osaajapooleja ollaan jo rakentamassa.

Poolia on pilotoitu urologiassa. Psykiatrian ja kardiologian poolin suunnittelu on pitkällä. Myös gastrokirurgian, onkologian ja patologian poolista keskustellaan.

Wiik arvioi, että osaajapoolia tullaan tarvitsemaan kaikilla erikoisaloilla Pohjois-Suomessa.

– Miehityksemme monella erikoisalalla on seitinohut. Yhden ihmisen sairastuminen ja tai työpaikan vaihto saattaa romauttaa koko systeemin.

Osaajapoolista saa erikoislääkärin, joka omasta sairaalasta puuttuu.

Lääkäreille pooliin liittyminen on vapaaehtoista. Mukaan lähtevät palkitaan lisäansioilla.

– Jos OYS:n lääkäri käy välillä vaikka Kokkolassa, totta kai eri paikkakunnalla työskentelystä pitää saada jonkin verran lisää palkkaa, ja muistakin ehdoista täytyy neuvotella.

Tulee halvemmaksi kuin konsultit

Kiinnostusta poolia kohtaan lääkäreillä on. Wiikin kyselyn mukaan yli 90 prosenttia erikoislääkärikoulutuksen johtamiskoulutukseen osallistuneista arvioi voivansa työskennellä poolissa.

Osuuskunnan jäsenet sitoutuvat hankkimaan puuttuvat palvelut poolista.

– Näyttää siltä, että pystymme näin helpottamaan keskussairaaloiden osaajapulaa huomattavasti halvemmalla kuin tämänhetkisten konsulttisopimusten avulla, ilman että poljemme yksittäisten osaajien korvauksia.

Muidenkin ammattiryhmien pooleja mietitään. Wiik mainitsee esimerkkinä sairaalafyysikot.

Kirurgiassa nyt laiton tilanne

Selvittelyssä on myös elektiiviseen kirurgiaan keskittyvän yhtiön perustaminen osuuskunnan alle. Sen tehtävänä olisi tiettyjen, ongelmallisten leikkausten järjestäminen.

Kyseessä ovat erityisesti tekonivel-, selkä-, rintasyöpä- ja paksusuolisyöpäleikkaukset.

Ervassa pitää vielä päättää sairaaloiden roolituksesta ja työnjaosta näissä toimenpiteissä.

Nyt leikkausmäärät keskussairaaloissa jäävät liian pieniksi.

– Valvira lähestyi kesällä alueemme sairaanhoitopiirejä ja totesi, että toiminta on laitonta. Monessakaan paikassa ei ole mitään mahdollisuuksia saavuttaa työnjakoasetuksen seitsemännen pykälän vaatimia leikkausmääriä.

Vielä ei ole sovittu, mitä leikkauksia jää mihinkin sairaalaan.

– Emme pysty ottamaan OYS:iin kaikkia leikkauksia, jotka tänne asetuksen perusteella romahtaisivat. Keskussairaaloista taas lähtisi isoja potilasryhmiä pois.

Osuuskunta vastaa jatkoselvityksistä laajemman yhteistyön toteuttamiseksi.

Ulkoistus kaventaa Länsi-Pohjan osallistumista

Haasteen toimintaan tuo se, että Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri on ulkoistanut valtaosan erikoissairaanhoidosta Mehiläiselle.

Siksi Länsi-Pohjan mahdollisuudet olla mukana yhteistyössä ovat rajalliset. Se voi olla emo-osuuskunnassa, mutta vain osassa esimerkiksi osaajapooliyhtiön toimintoja.

Piiri ei voi osallistua yhteistyöhön, jota koskeva toiminta on kilpailutuksessa siirtynyt Mehiläinen Länsi-Pohja Oy:lle. Mukana voidaan olla vain oman toiminnan osalta.

– Tämä on julkisen sektorin osuuskunta. Eihän meillä ole intressejä toimittaa esimerkiksi kirurgeja Mehiläiselle.

Osaajapooli helpottaa urologian ahdinkoa

Oulun yliopistollisen sairaalan urologi Lauri Laru työskentelee kaksi peräkkäistä päivää kuukaudessa Keski-Pohjanmaan keskussairaalassa Kokkolassa.

Niin tekee viisi muutakin OYS:n urologia. Osa heistä käy Kokkolassa kaksi kahden peräkkäisen päivän keikkaa kuussa.

Yli puolet OYS:n 11 urologista on siis mukana pilotissa, joka testaa erikoislääkärien osaajapoolimallia Pohjois-Suomessa. Lauri Laru on mukana kolmesta syystä:

– Osittain mielenkiinnosta siihen, millaista työ on kyseisessä sairaalassa, lisäksi ylimääräisen korvauksen takia ja osin työnantajan pyynnöstä.

Pilotti käynnistyi käytännön tarpeesta, kun Keski-Pohjanmaan keskussairaalasta Kokkolasta lähti ainoa urologi pois.

Lue myös

– Toimintaa siellä pyöritettiin kahdenkin konsulttifirman voimin. Sitten kysyttiin, voisimmeko me auttaa. Pre-osuuskuntapilotti on toteutettu sairaanhoitopiirien välisellä sopimuksella, kertoo OYS:n asiantuntijaylilääkäri Heikki Wiik.

Osaajapooleja on suunnitteilla useille erikoisaloille helpottamaan Pohjois-Suomen keskussairaaloiden lääkärivajetta. Poolit alkavat toimia OYS:n erva-alueen viiden sairaanhoitopiirin perustaman osuuskunnan alle tulevan yhtiön alaisuudessa.

Vastuu laajenee keskussairaalassa

Lauri Larun kokemukset mallista ovat pääosin hyvät.

Työ Kokkolassa on erilaista kuin yliopistosairaalassa. Paikalla on useimmiten vain yksi urologi, jonka vastuulla on niin osastokierto kuin leikkaukset tai poliklinikkakin sekä mahdolliset päivystyskonsultaatiot ja lähetteiden luku.

– Siellä kokee tekevänsä tarpeellista työtä, ja urologisia potilaita hoitava henkilökunta on motivoitunutta ja asiantuntevaa.

Mallin haittana on hoidon jatkuvuuden puute.

– Joudun ottamaan kantaa asioihin, jotka joku toinen on suunnitellut.

Esimerkiksi komplisoituneiden potilaiden osastohoito ei ole helppoa, kun hoitava lääkäri vaihtuu useita kertoja kuukaudessa tai jopa viikossa.

Osaajapooli myös epäilyttää lääkäreitä

Urologipilotti on ensimmäisiä tulevien osaajapoolien käytännön testauksia.

Lääkäreitä kaavaillut osaajapoolit vielä mietityttävät.

– Tämä on herättänyt lääkärikunnassa monenlaisia mielipiteitä puolesta ja vastaan. Varmasti vaatii vielä huomattavan paljon keskusteluja ja neuvotteluja, ennen kuin sitä voidaan laaja-alaisemmin saada toimimaan, Laru sanoo.

Yksi syy on se, että malli kilpailee erikoislääkärien yksityisen konsulttitoiminnan kanssa.

– Perinteinen lääkäreiden yksityisesti harjoittama konsulttitoiminta on kuitenkin varsin laajamittaista tällä hetkellä.

Larulla ei ole tietoa, kuinka pitkään pilotti jatkuu tai laajeneeko yhteistyö.

– Toistaiseksi itselläni on valmius jatkaa näitä keikkoja.

Kirjoittajat
Heli Väyrynen

Etusivulla juuri nyt

Työssä
Kun aika on – näin lopetat vastaanoton

Lääkäri ei voi lopettaa vastaanottoaan noin vaan.

Tieteessä
Lääkkeiden riskinjakosopimuksille on selvä tarve

Sairaaloiden ja lääkeyritysten sopimukset ovat yleistyneet Suomessakin.

Ajassa
Mihin yleislääkäripäivystäjää tarvitaan yöllä?

Ei pidä lähteä lääkärin ammattiin, jos ajattelee, että tehdään virkamiestyötä virka-aikana päiväsaikaan, sanoo lääkintöneuvos Timo Keistinen.

Liitossa
Laatupalkinnosta kilpailee kolme finalistia

Yksi finalisteista on Heinola, jossa on kehitetty vanhuspalveluiden lääkäritoimintaa – kuvassa ovat johtava ylilääkäri Kirsi Timonen sekä geriatrian erikoislääkärit Pirjo Peltomäki ja Markus Peltonen.

Tiedepääkirjoitus
Parkinsonin tauti – uraatistako apua?

Uraattitason nostaminen farmakologisesti voisi hidastaa sekä motoristen että kognitiivisten oireiden etenemistä, kirjoittaa Tua Annanmäki.

Ajassa
Mukana porukassa

– Johtoryhmässä on päässyt tutustumaan työyhteisöön laajemmin, kertoo erikoistuva lääkäri Joel Holmen.