1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Lääkärijohtajien eläkebuumi alkamassa
Ajan­kohtai­sta 49/2015 vsk 70 s. 3350 - 3353

Lääkärijohtajien eläkebuumi alkamassa

Uusi johtajasukupolvi odottaa jo lähtökuopissaan, sillä lääkärijohtajien eläkebuumi tuo tullessaan paljon avoimia johtajanpaikkoja.

Suuri osa nykyisistä lääkärijohtajista jää eläkkeelle lähivuosina. Heidän seuraajistaan entistä useampi on valinnut urakseen johtamisen – kliinisen työn sijasta – ja hankkinut siihen koulutusta. Myös tulevaisuuden alaiset ovat toisenlaisia kuin ennen. Tämän myötä moni asia muuttuu sosiaali- ja terveydenhuollon työyhteisöissä.

Eniten tulevaisuuden lääkärijohtaja tarvitsee ymmärrystä johdon laskentatoimesta ja erityisesti henkilöstöjohtamisesta. Näin uskovat eläkkeelle jäävä lääkärijohtaja ja tutkija.

Vuoden vaihteessa eläkkeelle jäävä TAYS:n psykiatrian toimialuejohtaja Klaus Lehtinen on etujoukoissa lääkärijohtajien eläkebuumissa, joka saavuttaa ennusteiden mukaan huippunsa vuoden 2020 tienoilla. Lehtinen on työskennellyt johtotehtävissä viimeiset kahdeksan vuotta.

– Nyt on jo viisasta antaa tilaa nuoremmille ajatuksille. Omakohtaisesti ajatellen eläkkeelle jääminen on tietysti iso muutos, Lehtinen pohtii.

Hän ennustaa, että hänen seuraajansa tarvitsee erityisesti henkilöstöjohtamisen taitoja.

– Ennen kaikkea tämä työ on ihmisjohtamista. Usein kuvitellaan, että kyse olisi hallinnoinnista, mutta kyllä isoimmat ongelmat liittyvät ihmisiin ja ihmisten välisiin suhteisiin. Tärkeää on tuntea myös budjetointia ja organisaatiokuvioita.

Uusi sukupolvi vaatii enemmän

Sairaaloiden johtajuudesta väitellyt kauppatieteen tohtori ja lääketieteen lisensiaatti Juha V. Virtanen ennustaa, että tulevaisuudessa vaatimukset henkilöstöjohtamista kohtaan vain kasvavat.

– Tulevaisuuden johtajien on pakko opetella henkilöstöjohtaminen. Uuden lääkärisukupolven vaatimustaso on niin paljon korkeampi, ettei vanha taso mene läpi. Sitä ei yksinkertaisesti hyväksytä.

Henkilöstöjohtamisen ongelmat liittyvät usein yksinkertaisiin asioihin, esimerkiksi palautteen tai perehdyttämisen puutteisiin.

– Ne ovat menneet läpi vanhassa kulttuurissa, mutta eivät tule menemään uudessa, johon vähitellen astutaan sukupolvenvaihdoksen kautta, Virtanen näkee.

Klaus Lehtinen tietää, että 1980- ja 1990-luvuilla syntyneiden asenne työelämään on erilainen kuin heitä edeltävien sukupolvien. Heitä ei voi johtaa entisten oppien mukaan.

– Nuoret ovat tänä päivänä paljon vaativampia. Väistyvä sukupolvi ajatteli, että työtä vain tehdään. Nuoremmilla sukupolvilla on oman elämän projekti ja työprojekti. Oma elämä näyttää usein olevan määräävämpi.

– Ihmisten ajatukset siitä, mitä elämä on ja mikä on työn rooli siinä, ovat erilaisia kuin ennen. Nykyisin mietimme räätälöityjä työuria ihmisille, Lehtinen pohtii.

Talouden perustaidoissa puutteita

Paljon puhutaan siitä, kuinka tulevaisuuden johtajan pitää ymmärtää teknologian ja digitaalisuuden päälle. Juha V. Virtanen nostaa niiden ohella esiin perustason talousosaamisen. Yllättävän monella on siinä kohtaa aukkoja tiedoissa ja taidoissa.

– Myös lääkärijohtajan pitää ymmärtää peruskirjanpitoa, koska sitä kautta hän oppii ymmärtämään sisäistä laskentaa eli johdon laskentatoimea.

Johtajakoulutuksissa ei useinkaan mennä talousosaamisen perusteisiin, mutta Virtasen mielestä siihen olisi syytä.

– On iso ongelma, että kun henkilö nimitetään johtajaksi, oletetaan hänen ymmärtävän budjetin päälle. Todellisuudessa hän ei ymmärrä, mutta ei kehtaa sanoa sitä, tai luulee ymmärtävänsä, vaikka ei ymmärrä. Kokeneemmat johtajakollegat eivät ole paljon viisaampia. Talousasioissa liikutaan epämääräisellä metatasolla.

– Jollei johtaja tunne johdon laskentatoimen perusteita, hän ei osaa käyttää sitä johtamisen apuna.

Johtamiskoulutus tekee johtajan

Jos ennen johtamistaidot opittiin edeltäjältä ja kantapään kautta, nykyään johtamiseen hankitaan koulutusta.

– Enää ei pärjätä niin, että väistyvä johtaja perehdyttää seuraavan, Virtanen sanoo.

Erikoislääkärikoulutukseen johtamiskoulutusta on sisältynyt jo vuodesta 2009 asti. Myös MBA-koulutus ja Lääkäriliiton oma erikoislääkärien johtamiskoulutus ovat suosittuja.

– Johtamisura tulee nähdä omana urapolkunaan, yhtä arvostettuna kuin perinteinen kliininen tai akateeminen meritoituminen. Osa lääkäreistä tähtää jo aika nuoresta pitäen suoraan johtamistehtäviin. Se on hyvä ilmiö, näkee Lääkäriliiton varatoiminnanjohtaja Hannu Halila.

Hän uskoo, että johtamiskoulutuksen lisääntyminen nähdään tulevaisuudessa parempana johtajuutena.

Useimmat johtamiskoulutettavat eivät kuitenkaan ole aivan nuoria.

– Eipä siellä juuri alle 50-vuotiaita näy. 55 vuotta on tavallinen ikä. Se on luonnollista, koska lääkärien johtamispolulle on tyypillistä pitkä asiantuntijavaihe, jonka jälkeen hakeudutaan tai joudutaan johtamistehtäviin, kouluttajana toimiva Virtanen toteaa.

– Hyvä tavoite olisi, että lääkärijohtajien joukossa olisi monen ikäisiä: kokemusta ja uutta verta, Halila summaa.

Hän on tavannut koulutuksissa myös nuorempia lääkäreitä.

Lue myös

Johtajan tunnettava työn sisältö

Halila näkee, että kiinnostus johtamistehtäviä kohtaan on lääkärikunnassa lisääntymässä. Aiemmin johtamistehtäviin ajauduttiin, nyt niihin halutaan. Tämän osoittaa johtamiskoulutusten suosio. Onko vaarana, että erikoislääkäripula vaikeutuu, kun niin moni kliinikko päätyy johtajaksi?

– Pelkästään johtamistehtävissä toimivien lääkärien osuus kaikista erikoislääkäreistä on niin pieni, ettei sillä ole kovin suurta vaikutusta kliinistä työtä tekevien määrään, Halila arvioi.

– Osa lääkärijohtajista tekee ohessa kliinistä työtä. Korkeammalla organisaatiossa olevilla kyse on useammin puhtaasti johtamisesta.

Erikoisalat poikkeavat toisistaan. Kaikilla aloilla ei erikoislääkäripulaa ole odotettavissa.

Klaus Lehtinen arvioi, että psykiatrian alalla pula kliinikoista on todellisuutta.

– Lääkärijohtaja on useimmiten kokenut kliinikko. Etuna on, että hän tuntee kentän hyvin. Haittapuoli on, että menetetään kliinikko. En kuitenkaan usko puhtaaseen ammattijohtamiseen. Jotta pystyy johtamaan, täytyy tuntea toiminnan sisältö.

Uudelta sotelta odotetaan paljon

Samaan aikaan lääkärijohtajien sukupolvenvaihdoksen kanssa on tapahtumassa kauan odotettu sote-uudistus. Lehtinen toivoo, että se toisi tullessaan yksinkertaisemman ja ketterämmän hallinnon terveydenhuoltoon. Hierarkisuudesta olisi jo aika päästä.

– Johtaminen pitäisi nähdä organisaation palvelemisena. Johtajan tehtävä on luoda edellytyksiä kliiniselle työlle ja tukea toimintaa, ei johtaa kaikkea mahdollista.

Juha V. Virtanen on toiveikas tulevaisuuden suhteen.

– Sukupolven vaihdos on hieno mahdollisuus, houkuttavan positiivinen juttu. Nuoret kollegat, joita olen saanut olla kouluttamassa, ovat todella fiksua porukkaa, paljon fiksumpia kuin minun sukupolveni, Virtanen hehkuttaa.

Tulevaisuuden alaiset ovat toisenlaisia kuin ennen. – Nuoremmilla sukupolvilla on oman elämän projekti ja työprojekti. Oma elämä näyttää usein olevan määräävämpi,

sanoo Klaus Lehtinen.

Kirjoittajat
Anne Seppänen

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Nollatoleranssi häirinnälle

Moni häirinnän uhri pohti, oliko antanut vääriä viestejä.

Pääkirjoitus
Pieni mutta tärkeä tuuppaus

Lääkärin näkökulmasta olennaista on pureutua rokottamattomiin, kirjoittaa Pekka Nykänen.

Ajassa
Husiin tulevilta potilailta kysytään epidemiakaudella rokotuksista

Influenssa- ja koronarokotteista kysyminen ja tietojen kirjaaminen on osa Husin potilasturvallisuustyötä.

Kolumni
Toipiluuden tuolla puolen

Jokainen lukee taideteoksiin omia tarinoitaan, kirjoittaa Sirpa Kähkönen.

Ajassa
WMA: Rikkaat valtiot eivät auta riittävästi köyhiä maita koronarokotuksissa

Maailman lääkäriliiton mukaan vaurauden maiden täytyisi tehdä enemmän kansainvälisen yhteistyön hyväksi.

Tieteessä
Sikiöaikaisen alkoholialtistuksen aiheuttamat oireyhtymät

Raskaudenaikainen alkoholialtistus on länsimaissa yksi yleisimmistä sikiövaurioiden syistä.