Paljon sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita tarvitsevien asiakkaiden asioita hoitavat Oulussa pian koordinaattorit, jotka voivat olla esimerkiksi omahoitajia tai lääkäreitä.

Oulu yhdistää sosiaali- ja terveydenhuoltoa palvelukoordinaattorien ja hyvinvointikeskusten avulla.

Kaupunki ajaa parhaillaan läpi toimintamallia, jossa koordinaattori suunnittelee ja ottaa vastuun useita palveluja tarvitsevan asiakkaan palvelukokonaisuudesta. Idea on sama kuin sosiaalipuolella käytetyssä palveluoh­jauksessa, mutta koordinaattorin aluetta on koko sosiaali- ja terveydenhuolto.

Koordinaattorit eivät ole erillinen ammattikunta, vaan koordinaattorina voi olla tarpeen mukaan vaikka omahoitaja tai lääkäri. Olennaista on, että henkilö tuntee järjestelmän paremmin kuin toimintakyvyltään heikko asiakas.

– Erikoissairaanhoidossakin on otettu hyvin vastaan ajatus siitä, että koordinaatiota tarvitaan, Oulun terveysjohtaja Sirkku Pikkujämsä sanoo.

Oulun ja Nordic Healthcare Groupin tekemän tutkimuksen mukaan kymmenesosa väestöstä aiheuttaa 81 prosenttia sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksista. Nykyinen järjestelmä saattaa pallotella vaikeimmassa elämäntilanteessa olevia eri luukuille ja tuottaa päällekkäistä työtä, mutta ei välttämättä onnistu auttamaan heitä.

– Kokonaisuuden hallinta ei toimi. Sote-uudistuksessa on kyse samasta, eli sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut pitää pystyä integroimaan nykyistä paremmin, Pikkujämsä toteaa.

Hyvinvointikeskus 
kokoaa palvelut

Oulu aikoo yhdistää sosiaali- ja terveydenhuoltoa myös laajemmassa mittakaavassa. Kaupunki keskittää sosiaali- ja terveyspalveluja hyvinvointikeskuksiin, joista löytyy muun muassa lääkärien ja hoitajien vastaanotot, neuvolatoiminta, päihde- ja mielenterveyspalvelut sekä sosiaalipalveluita.

Kaupungilla on nyt 14 terveysasemaa, mutta hyvinvointikeskuksia tulee olemaan vähemmän. Keskuksia täydentävät hyvinvointipisteet, jotka tar­joavat suppeampia palveluja. Hyvinvointikeskuksen mallista käynnistyy ­ainakin yksi kokeilu ensi vuonna.

Hyvinvointikeskuksessa esimerkiksi tukea tarvitsevan lapsen perheelle voidaan suunnitella kaikki tarvittavat palvelut kerralla.

– Jos asiakkuus ymmärretään laajemmin, sosiaali- ja terveydenhuollon voisi alkaa nähdä yhtenä myös tiedonkulun ja tietosuojan näkökulmasta. Ei niin, että sosiaalipalveluilla on täysin omat rekisterit, joista tietoa voi jakaa vain jäykillä lupakäytännöillä, Sirkku Pikkujämsä sanoo.

Pikkujämsän mukaan useita palveluita hakeva voi nyt kokea, että häntä syyllistetään siitä.

– Asiakas ei halua palvelua ilman tarvetta. Harva on tietoinen väärinkäyttäjä. Järjestelmässä on luukuttamisen, rajaamisen ja koordinaation ongelmia, jotka meidän on ratkaistava.

Miia Soininen
Kuva: Panthermedia