Lääkäriliiton horisontissa näkyy uusia haasteita. Mustia pilviä ne eivät ole, mutta seuraavan valtuuskunnan kausi ei välttämättä ole yhtä ­seesteinen kuin pian päättyvä.

Lääkäriliiton horisontissa näkyy uusia haasteita. Mustia pilviä ne eivät ole, mutta seuraavan valtuuskunnan kausi ei välttämättä ole yhtä seesteinen kuin pian päättyvä.

Näin ennustaa Lääkäriliton valtuuskunnan puheenjohtaja Mikko Pietilä (kuvassa). Nykyinen valtuuskunta pitää viimeisen sääntömääräisen kokouksensa perjantaina 8. toukokuuta.

Tuleva sote-uudistus muokkaa työmarkkinoita, vaikka kukaan ei vielä tiedä miten.

– Julkisella puolella syntynee nykyistä vahvempia työnantajia, alueellisia mono­poleja. Emme tiedä, tuleeko niitä 5, 19 vai kenties 21, mutta muutos vaikuttaa varmasti lääkärin työmarkkinoihin, Pietilä arvioi.

Hän toteaa, että esimerkiksi palkkojen harmonisointi julkisen terveydenhuollon sisällä merkitsisi suuria muutoksia sekä työntekijän että työnantajan näkökulmasta.

– Sote vaikuttanee myös yksityisellä sektorilla. En usko dramaattisiin liik­keisiin, mutta lopullisesta mallista riip­puen työpaikkoja ja lääkäreitä saattaa siirtyä paljonkin suuntaan tai toiseen.

Ei vain sanahelinää

Mikko Pietilän ensimmäistä puheenjohtajakautta 2009–2012 leimasi valtuuskunnassa Lääkäriliiton perusteellinen strategiatyö. Toisen kauden aikana valtuuskunta on valvonut strategian toteuttamista. Pietilä on tyytyväinen.

– Luulenpa, että liiton piirissä oli aikoinaan ihmisiä, jotka ajattelivat strategian olevan pelkää sanahelinää. Kuluneet vuodet ovat osoittaneet, että strategia on vienyt liittoa oikeaan suuntaan hyvin konkreettisin keinoin.

Helsinki-keskeisyydestä on ollut tärkeää hellittää. Pietilän mukaan tämä on pysyvä haaste.

Hän pitää aluevaliokuntien, piiriylilääkärien ja paikallisosastojen panosta pitkänä askeleena kohti jäsentä, kuten strategia vaatii.

– Olemme onnistuneet myös tavoitteessa muuttua vastapelurista kumppaniksi. Nautimme luottamusta, joka avaa pääsyn lääkäreille merkittävien yhteiskunnallisten asioiden valmisteluun. Vaikuttamisen kannalta tämä on oleellista sen ohella, että lausuntojen anto ja perinteiset työmarkkinaneuvottelut ovat yhä tärkeitä.

Liiton tutkimustoiminnan saavuttama laaja arvostus on Pietilän mukaan liitolle huomattava voimavara.

– Tuotamme tärkeää tietoa, jota yhteiskunta ei mistään muualta saa.

Viesti kandille

Valtuuskunnan roolin Pietilä on kokenut motivoivaksi ja vaikutusvaltaiseksi, mutta kehittämistäkin on. Kokousten väillä työskentely voisi olla aktiivisempaa. Pietilä muistuttaa jäsenten velvollisuudesta perehtyä asioihin.

– Tietoa on eri kanavia saatavissa, mutta näitä mahdollisuuksia ei aina muisteta käyttää hyväksi.

Tässä Lääkärilehden numerossa on erityisesti medisiinareille suunnattu teema. Millaisen ajatuksen Lääkäriliiton valtuuskunnan puheenjohtaja lähettää juuri liiton jäseneksi liittyneelle lääketieteen kandidaatille?

– Lääkärin työ on paitsi palkitsevaa myös haastavaa, eivätkä kaikki haasteet ole lääketieteellisiä. Kollegiaalinen yhteisö tekee helpommaksi ottaa nämäkin vastaan.

Mikko Pietilä

· LL Turun yliopistosta 1993, LT 2002. Kardiologian ja sisätautien erikoislääkäri.

· Vastuualuejohtaja, TYKS Sydänkeskus.

· TYKS:n sisätautien poliklinikan luottamusmies ja varapääluottamusmies 2005–2014.

· Lääkäriliiton valtuuskunnan jäsen vuodesta 2001 ja puheenjohtaja 1.12.2009 alkaen.

Valtuuskunta

Lääkäriliiton ylin päättävä elin, jonka 60 jäsentä valitaan vaaleilla kolmivuotiseksi kaudeksi. Seuraava kausi alkaa 1.12.2015. Valtuuskunta kokoontuu sääntömääräisiin tehtäviin kaksi kertaa vuodessa ja muutoin tarvittaessa, useimmiten työmarkkina­ratkaisujen yhteydessä.

Hannu Ollikainen
Kuva: Vesa-Matti Väärä