Lääketieteen aloituspaikkoja lisätään, ja yliopistojen rahoitusuudistus kuristaa tiedekuntien taloutta. Yt-neuvotteluilta ei ole vältytty. Miten tiedekunnat takaavat opetuksen laadun?

Kahden vuoden päästä syksyllä lääketieteellisten tiedekuntien ovista astuu 750 uutta lääketieteen opiskelijaa. Opintonsa aloittavia on silloin juuri sen verran kuin valtioneuvosto linjasi vuonna 2012.

Tuolloin opintonsa aloittavia oli noin neljännes vähemmän.

Tiedekunnat vastaavat opiskelijamäärän kasvuun uusilla opetussuunnitelmilla. Opetuksen uudistamisen tarvetta ei silti selitä pelkästään aloituspaikkojen lisäys. Lääkärien toimintaympäristö ja vaadittavat taidot muuttuvat.

- Kliinisten opintojen suunnittelua varten on myös arvioitava, mitä muutoksia sote-uudistus tuo terveydenhuollon organisaatioihin ja lääkärien työhön. Tärkeä haaste on turvata riittävä potilaskontaktien määrä kullekin opiskelijalle, koulutusjohtaja, professori Kati Hakkarainen Tampereen yliopistosta sanoo.

- Päiväkirurgian lisääntyminen, akuuttiosastotoiminta ja lyhentyneet hoitoajat ovat esimerkkejä sairaaloiden muutoksista, joiden tulee näkyä lääkärikoulutuksessa, Itä-Suomen yliopiston lääketieteen laitoksen johtaja, professori Jukka Pelkonen lisää.

Yt-neuvottelut takana

Keväällä yt-neuvotteluita käytiin kahdessa yliopistossa, ja säästöt iskivät erityisen kovina lääketieteen koulutukseen.

Oulun lääketieteellisessä tiedekunnassa säästettävää oli 27 henkilötyövuoden verran.

- Yt-neuvottelujen lopputuloksena ei kuitenkaan vähennetty yhtään assistentin, kliinisen opettajan tai professorin virkaa. Myös opintoasioidenohjaajien kaikki virat säilyivät, joten perusopetusta voimme tarjota kuten aiemminkin. Valitettavasti avustavaa henkilökuntaa jouduttiin vähentämään, koulutusdekaani, professori Jyrki Mäkelä kertoo.

Oulussa aloituspaikkojen määrä kasvoi tänä syksynä 22:lla - mutta vain paperilla, sillä moni siirsi aloitustaan. Sen sijaan klinikan aloittavalle kolmannelle vuosikurssille kertyi 141 opiskelijaa.

- Tämä merkitsee sitä, että ryhmäkoko kasvaa kliinisessä opetuksessa kahdeksasta yhdeksään opiskelijaan. Se on valitettavaa. Toisaalta tämä on hyvää harjoitusta tulevia isoja kursseja varten.

Myös Kuopiossa yt-neuvottelujen vaikutukset perusopetukseen nähdään vähäisiksi. Lääketieteen laitoksella irtisanomiset, lomautukset ja osa-aikaistamiset koskivat 15:tä työntekijää.

- Lääketieteen koulutuksessa vaikutukset olivat lopulta pienet, sillä laitos oli kokenut rakenteellisia uudistuksia. Pidämme kiinni siitä, ettei ryhmäkoko saanut kasvaa, Pelkonen sanoo.

Turussa sisäänottomäärien kasvattamisesta on pisin kokemus.

- Suunnitelmat aloituspaikkojen lisäyksestä herättivät aluksi epäilyksiä, mutta viime lukuvuoden kokemusten perusteella muutoksessa on pärjätty. Tiedekunta edellytti, etteivät pienryhmien koot saa kasvaa. Saimme myös uuden opetushoitajan, joka esimerkiksi hoitaa lukujärjestyksiin liittyviä käytännön asioita. Opettajaresursseja vapautuu muuhun, opetusvaradekaani, professori Risto Huupponen luettelee.

Curriculumit uudistuvat

Opetusuunnitelmia on uudistettu viime aikoina useissa yliopistoissa. Helsingin yliopistossa uudistus lisää valinnaisia opintoja.

Opintosuunnitelman uudistus ja opiskelijamäärien kasvu haastaa pedagogisen ammattitaidon, opetusdekaani Anne Pitkäranta sanoo.

- Uusi opetussuunnitelma muuttaa opetuksen sisältöjä, muotoja ja tiloja. Muutoksella on mahdollista toteuttaa suurempi kurssikoko ilman, että ryhmäkoot kärsivät.

Valinnaisilla kursseilla voidaan esimerkiksi opettaa toimenpiteitä, joita ei voi opettaa kerrallaan 150 opiskelijalle.

- Ydinasia opetetaan samalla opettajaresurssilla kaikille ja osalle opetetaan kiinnostusten mukaan valinnaista tietoa. Tämä tuottaa entistä monimuotoisempia lääkäreitä, mikä sopii nykyajan vaatimuksiin.

Rahoitusongelmat tulivat jäädäkseen

Lääketieteellisten tiedekuntien talous on tiukka ja tulevaisuudessa on monenlaisia paineita.

Koulutusjohtaja Hakkarainen on huolissaan siitä, ettei kliinisen opettajan ura ole enää nykyään niin houkutteleva vaihtoehto kuin aiemmin.

- Tästä on nähtävissä merkkejä kaikilla yliopistopaikkakunnilla. Mistä löydetään jatkossa opettajia, jotka haluavat sitoutua opetukseen ja sen kehittämiseen pitkäjänteisesti?

Hakkarainen ja Pelkonen korostavat, ettei yliopistojen rahoitusmalli vastaa lääketieteen koulutuksen kustannuksia. Lääketieteen opetus edellyttää olennaisesti pienryhmäopetusta ja kahdenkeskistä ohjausta.

- Tämä tekee nykyisestä yliopistojen rahoitusmallista ongelmallisen lääketieteessä, jossa tarvitaan riittävästi opettajia korkealaatuisen oppimisen turvaamiseen, Hakkarainen sanoo.

OKM myöntää yliopistoille hankerahoitusta lisääntyneen sisäänoton ensimmäiseksi kuudeksi vuodeksi, mutta sen jälkeen yliopistojen pitäisi pärjätä omillaan.

Pelkonen kertoo rahoitusuudistuksen merkitsevän sitä, että perusopetuksen kustannuksia joudutaan merkittävästi paikkamaan tutkimuksen tuloksellisuudella.

- Myös yliopistojen pitää miettiä, millainen asema lääketieteen koulutuksen säilymisellä on niiden strategiassa, hän huomauttaa.

- Ja jos ei synny tuloksellista tutkimusta, ei ole lääketieteen koulutusta. Tämä on lopulta karu totuus.

Esimerkkejä lääkisten uudistuksista

Helsingin yliopisto

Tutkimustietoon pohjautuva uusi opetussuunnitelma otetaan käyttöön syksyllä 2015.

Valinnaisten opintojen määräksi tulee 5 opintopistettä/lukuvuosi.

Kliinisten opettajien ja professorien pitkäaikainen pedagoginen koulutus.

Itä-Suomen yliopisto

Uudistuneesta opetussuunnitelmasta on karsittu historiallisia jäänteitä.

Integraatiota pre-kliinisen ja kliinisen opetuksen välillä on lisätty, esimerkkinä radiologinen anatomia -jakso.

Hajautettu opetus lisääntyy Pohjois-Karjalan ja Keski-Suomen keskussairaaloissa.

Oulun yliopisto

Opetusteknologiaa kehitetään. Esimerkiksi virtuaalimikroskopian käyttöä lisätään anatomian ja patologian opetuksessa. Tiedekuntaan on hankittu iPadeja näytteiden tarkastelua varten.

Opetussuunnitelmaa on uudistettu nykyaikaan.

Tampereen yliopisto

Uusi rakennus valmistuu 2016. Opiskelijamäärän kasvu saa riittävät tilat, ja muun muassa simultaatio-opetus ja moniammatillinen opetus lisääntyvät.

Kliinisten opintojen toteutuksen suunnittelussa huomioidaan sote-uudistuksen vaikutukset.

Turun yliopisto

Biolääketieteen laitos sai uuden opetushoitajan ja lisää opettajia erityisesti pienryhmäopetukseen.

Verkko-opetusta kehitetään ja lisätään, etenkin perusopintoihin.

Lääketieteellisen tiedekunnan kirjaston muutto tuo lisää ryhmäopetustiloja.