Lääkäriopiskelijoiden motivaatio laski Helsingissä
Erityisesti laskua näkyi ensimmäisen ja toisen vuoden opiskelijoilla.
Helsingin yliopisto selvitti huhtikuussa lääketieteellisen tiedekunnan opiskelijoiden hyvinvointia. Kyselyssä nousi koko tiedekunnan osalta esille yksi erityisen selkeä muutos huonompaan: opiskelumotivaatio on heikentynyt.
Tämä koski paitsi koko tiedekuntaa myös lääketieteen opiskelijoita. Lääketieteen opiskelijoiden osalta laskua näkyi erityisesti ensimmäisen ja toisen vuoden opiskelijoilla.
Kaikista lääketieteen opiskelijoista 11 prosenttia koki, että heidän on vaikea löytää opinnoille selvää merkitystä. Kolme vuotta sitten tehdyssä kyselyssä vastaava luku oli 4 prosenttia. Toisen vuoden opiskelijoista 21 prosenttia koki näin tänä vuonna. Heidän osaltaan määrä on viisinkertaistunut kolmessa vuodessa.
Yhdeksän prosenttia kaikista lääketieteen opiskelijoista koki, että opintojen sisällöt eivät motivoi, kun aikaisempina vuosina niin on kokenut noin viisi prosenttia. Myös tässä toisen vuoden opiskelijat korostuvat: heistä 13 prosenttia koki, etteivät opinnot motivoi.
– Motivaatio on selvästi laskenut. Huomionarvoista on, että tätä ei voida laittaa uusien valintaperusteiden syyksi, koska lasku näkyy myös niiden opiskelijoiden kohdalla, jotka ovat tulleet perinteisten valintamenetelmien kautta, sanoo opetusvaradekaani Tiina Paunio.
Viime keväänä muuttuneen valintamenettelyn perusteella pelkällä todistusvalinnalla voivat päästä opiskelemaan ne, jotka ovat hakemassa ensimmäistä yliopiston koulutuspaikkaansa. Paunio uskoo, että kynnys käyttää todistusta kasvaa, kun se on vain kerran käytettävissä.
– Kuuden laudaturin oppilaat miettivät tarkkaan, mihin ne laudaturinsa käyttävät.
Korona ja etäopetus syynä
Paunio näkee, että opiskelijoiden motivaation laskun syynä on koronapandemia ja laajamittainen siirtyminen etäopetukseen.
– Positiivista on, että kolmannen, neljännen ja viidennen vuosikurssin opiskelijoilla ei ole nähtävissä ihan näin voimakasta ilmiötä ja muutos aiempaan on maltillisempi. Heillä onkin ollut enemmän lähiryhmäopetusta, koska kliininen opetus on pyritty koronasta huolimatta pitämään.
Erityisesti ensimmäisen vuoden opiskelijoilla kokivat, että he eivät kuulu opiskeluyhteisöön. Tänä vuonna jopa 44 prosenttia ensimmäisen vuoden lääketieteen opiskelijoista koki, ettei tunne kuuluvansa opiskelijayhteisöön. Kolme vuotta sitten näin vastasi 10 prosenttia.
– Tulokset kannattaa ottaa vakavasti. On hyvä saada kovaa dataa, jota kannattaa käyttää hyödyksi, kun mietitään tulevia opetuksia esimerkiksi ensi lukuvuoden osalta.
Paunio ei näe, että etäopetuksesta pitäisi täysin luopua, mutta pitää miettiä tarkkaan, missä käytetään etäopetusta ja missä ei. Aiheesta tarvitaan tutkimusta.
– Säännöllistä ja jatkuvaa lähiopetusta tarvitaan. Opiskelijat arvostavat pieniä ryhmiä ja suoraa vuorovaikutusta opettajan ja mahdollisen potilaan kanssa.
Paunion mukaan motivaation mahdollisia muutoksia tulee seurata pitkällä tähtäimellä. Vaikutukset saattavat näkyä vasta kymmenen vuoden päästä siinä, ketkä kaikki valmistuvat.
