Tämänvuotiset suurpalkinnot saivat professorit Leif Groop, Inkeri Elomaa ja Hannu Kalimo.

Suomalaisen Lääkäriseura Duodecimin Matti Äyräpään palkinnon saanut professori Leif Groop on tutkinut mm. tyypin 2 diabeteksen geneettistä taustaa ja perusmekanismeja. Hän myös löysi ensimmäisenä tyypin 1 ja tyypin 2 diabeteksen välisen hybridimuodon.

- Kun löydettiin noin 60 geenivarianttia, jotka lisäävät tyypin 2 diabeteksen riskiä, opittiin paljon uutta taudin synnystä. Nämä geenivariantit kuitenkin selittävät 15 % koko perimästä, eli vielä on paljon tehtävää, Lundin yliopistossa ja Suomen molekyylilääketieteen instituutissa työskentelevä Groop huomauttaa.

Groop uskoo diabeteksen tutkimuksen edistyvän seuraavien kymmenen vuoden aikana niin, että potilaan omat kantasolut voivat auttaa tyypin 1 diabeteksen parantamisessa ja tyypin 2 diabeteksen parannuskeinot ovat testattavina.

- Toivottavasti tulevaisuudessa pystytään paljon nykyistä paremmin ennakoimaan tyypin 2 diabeteksen kulkua siten, että tiedetään esimerkiksi, kenelle kehittyy taudin komplikaatioita ja kuka saa sivuvaikutuksia tietyistä lääkkeistä. Tavoitteena on eräänlainen tyypin 2 diabeteksen GPS.

Kaksi kolmesta syöpäpotilaasta paranee

Suomi on syövän diagnostiikan ja hoidon kehityksessä Euroopan kärkimaita. Pohjolan ja Suomi-yhtiön lääketieteen palkinnon elämäntyöstään saaneen professori Inkeri Elomaan mielestä hoidon laadun ylläpitäminen on kuitenkin mahdotonta, jos mikään ei muutu.

- Syöpä lisääntyy ja kulut kasvavat. Rahaa pitäisi saada enemmän niille, jotka hyötyvät hoidoista, toteaa Elomaa.

Hänen mukaansa säästää voisi vähentämällä niiden potilaiden kontrollikäyntejä, joiden syöpää ei voida parantaa ja ohjata heidät ajoissa oireenmukaisen hoidon piiriin.

Kaksi kolmesta syöpäpotilaasta paranee. Suomessa ilmenee vuosittain 30 000 uutta syöpätapausta ja syöpään kuolee vuosittain 10 000 ihmistä. Koska hoitotulokset ovat parantuneet, Suomessa elää yli 250 000 syövästä selviytynyttä.

CADASIL-taudin arvoitusta ratkomassa

Ansioituneelle tutkijoiden kouluttajalle jaettavan Maud Kuistilan palkinnon sai Helsingin yliopiston neuropatologian emeritusprofessori Hannu Kalimo, jonka keskeinen tutkimuskohde on ollut CADASIL-tauti. Siinä aivoverisuonten sileät lihassolut tuhoutuvat ja aivoverisuonet ahtautuvat, ja potilas sairastuu aivojen valkean aineen toistuviin pieniin infarkteihin, jotka johtavat etenevään henkisen suorituskyvyn laskuun ja lopulta vaskulaariseen dementiaan.

Kalimon mukaan molekyylitasolla tiedetään, että geenivirhe on sileiden lihassolujen solukalvolla olevassa Notch3-reseptorimolekyylissä. Vielä ei kuitenkaan tiedetä sitä, miksi sileät lihassolut alkavat tuhoutua ja verisuonten seinämät arpeutua.

Kalimon keskeisiä tutkimuskohteita ovat olleet niin ikään lihassairaudet ja lihasvammojen paraneminen. Hän muun muassa löysi uuden perinnöllisen lihassairauden, XMEA-taudin, johon pojat sairastuvat.