1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Lääkärisanaston opettelu jää omalle vastuulle
Ajan­kohtai­sta 42/2021 vsk 76 s. 2368 - 2372

Lääkärisanaston opettelu jää omalle vastuulle

Nykyiset kielikurssit eivät opeta lääkärin ­työssään tarvitsemaa sanastoa, sanovat ­Suomeen muuttaneet ulkomaalaiset lääkärit.

Lääkärisanaston opettelu jää omalle vastuulle Kuva 1 / 5 Kuva: Jyrki Luukkonen
         

Suomessa työskenteleville ulkomaalaisille lääkäreille pitäisi tarjota nykyistä enemmän kieliopetusta, joka keskittyisi lääkäreiden käyttämään sanastoon, sanoo itävaltalainen erikoistuva kirurgi Sarah Schober. Tampereen Hatanpään sairaalan kirurgisella puolella työskentelevä Schober on Nuorten lääkärien yhdistyksen kansainvälinen sihteeri.

– Vaikka opin suomea nopeasti ja pääsin kielitentin läpi ongelmitta, työskentely ensimmäisinä kuukausina oli todella haastavaa. Suomen lääkärikieli ei ole sama kuin kirjakieli.

”Rohina, rahina, ritinä, ratina, k­repitaatio, ­vingahdus. Kaikki kuvailevat lähes samaa ilmiötä. Alussa se oli ­shokki.”

Horacio Santos

Schober tuli Suomeen ensin Erasmus-vaihdon kautta vuonna 2016 itävaltalaisen puolisonsa kanssa ja valmistuttuaan Wienin yliopistosta tuore lääkäripariskunta muutti Suomeen. Puoli vuotta kestänyt TE-toimiston kielikurssi oli yllätys, koska siellä oli maahanmuuttajia kaikenlaisista taustoista eikä terveydenhuollossa tarvittavaa sanastoa opiskeltu lainkaan.

– Kurssi eteni hitaasti eikä ottanut huomioon erilaisia taustoja, esimerkiksi sitä, tuletko sodasta traumatisoituneena vai vapaaehtoisesti Euroopasta. Kurssilla sai perustiedot, jotka tarvitaan tentissä onnistumista varten.

Kielitentin läpäisemisen jälkeen Schober odotti kolme kuukautta lääkäriksi laillistusta, kunnes pääsi terveyskeskukseen töihin.

– Lääkärille ei ole muita kielikursseja, ja se on ongelma. Ulkomaalaiselle lääkärille pitäisi olla alkuvaiheessa jokin mentorointiohjelma tai valmistava kurssi. Hän voisi viettää vähemmän aikaa potilaiden kanssa, mutta enemmän muiden lääkäreiden kanssa, katsoa ja seurata.

Schoberin mielestä vaadittava kielitaso ei välttämättä ole riittävä lääkärille. Hän itse osasi perusasiat ja kieliopin periaatteet, mutta lääkärisanasto puuttui. Tällä hetkellä Schoberin mukaan ei ole mitään virallista systeemiä tai vastuunjakoa siitä, miten toimitaan ulkomaalaisten lääkärien kanssa sen jälkeen kun he ovat läpäisseet kielitentin.

– Tentti onnistuu, kun on ensin käynyt TE-toimiston kielikurssin. Se ei ole ongelma. Kyllä lääkäri pärjää siellä.

Kieliongelmat voivat heijastua lääkärin ammattitaidon arvostelemiseen. Schoberin mielestä olisi tärkeää muistaa, että vaikka kielivirheitä saattaa tulla, ulkomaalainenkin lääkäri silti osaa työnsä, hänet on laillistettu ja hän on opiskellut yliopistossa.

– Suomalaiset lääkärit haluavat, että osaat kieltä lähes täydellisesti, mikä ei ole mahdollista. Kielivirheitä tapahtuu. Jos et puhu heidän näkökulmastaan riittävän hyvin suomea, siitä tulee heti stigma.

Kielipulmista kirjaidea

Schoberin aloittaessa terveyskeskuksessa hänellä meni normaalia enemmän aikaa esimerkiksi saneluiden tekemiseen. Ensimmäisenä työpäivänä omassa vastaanottohuoneessa Schober kirjoitti iltakymmeneen saakka saneluja ja sairauskertomuksia. Erityisesti statusten kirjoittaminen suomeksi oli vaikeaa, vaikka niiden periaate kansainvälisesti on Schoberin mukaan sama. Myös lyhenteiden tulkinta aiheutti ongelmia, koska Schober huomasi, että kansainvälisiä lyhenteitä ei paljon käytetä Suomessa.

Miehen kanssa illalla he puhuivat paljon kieliasioista ja pohtivat, miten toinen kirjoittaisi minkäkin tilanteen. Siitä tuli kirjaidea.

– Keräsimme Google Docsiin lauseita ja statuksia eri erikoisaloilta. Siitä oli meille iso apu ja mietin, että tästä pitäisi tehdä opas muille ulkomaalaisille lääkäreille. Olen ihan varma, että kaikilla on samat ongelmat alkuvaiheessa.

Kirjaluonnos on lähes valmis ja puhetta on ollut, että opas voitaisiin saattaa loppuun Tampereen yliopiston kanssa. Schober tarjosi ideaa myös muille kustantajille, mutta he eivät olleet kiinnostuneita, koska mahdollinen yleisö on niin pieni. Suomessa työskentelee tällä hetkellä arviolta noin parituhatta muista maista muuttanutta lääkäriä.

Kirjan ideana on helpottaa kielitestin jo läpäisseiden ulkomaalaisten lääkärien työn aloitusta terveyskeskuksessa tai päivystyksessä. Siinä käydään läpi suomalaista terveyskeskussysteemiä ja katsotaan esimerkkitekstien avulla, miten status kirjoitetaan ja millaisia kysymyksiä suomalainen lääkäri kysyy.

– Ei pitäisi mennä niin, että sinulla on nyt lisenssi ja menet suoraan terveyskeskukseen. Pitäisi olla jokin valmentava kurssi tai muu mahdollisuus vahvistaa lääkärisanastoa. Ymmärrän, että kyseessä on pieni porukka eikä tämä välttämättä onnistu kaikissa kaupungeissa.

Mentorointiohjelma onnistuisi myös etänä, ja näin se olisi myös pienillä kunnilla mahdollista, ehdottaa Schober.

Itsenäistä opettelua

Myös Kuubasta Suomeen vuonna 2016 saapunut Horacio Santos on sitä mieltä, että lääkärisanastoon olisi hyvä saada nykyistä enemmän opetusta. Kuubassa lääkäriksi opiskelleen Santoksen laillistamisprosessi alkoi Suomessa vuonna 2018 ja on nyt lähes valmis. Hän työskentelee terveyskeskuslääkärinä Hatanpään terveysasemalla Tampereella.

– Käytännössä olen oppinut kaiken suomenkielisen lääketieteellisen sanaston itse opettelemalla. Uskon, että muut ulkomaalaiset lääkärit ovat tehneet saman.

Hän opiskeli teknisiä termejä ja niiden konteksteja yliopiston kirjaston kirjojen, sanakirjojen ja Googlen kantojen avulla.

– Suomen kielen koulutus pitäisi järjestää paremmin. Ymmärrän, että jokaisella on vastuu itse opetella ja selvittää sanasto, mutta olisi mukava, jos viranomaisilta tai yliopistolta saisi enemmän tukea.

Toista tenttiä varten oli pakko opiskella lähes kaikki Suomen terveydenhuoltoon liittyvä lainsäädäntö.

– Oli oikein rankkaa lukea Finlex-sivuilta lakitekstejä, useita lakeja piti käydä läpi. Tätä varten pitää oikeasti osata suomen kieltä. Virka- tai lakikieli olisi myöskin hyvä huomioida kielikursseilla.

Santos on käynyt TE-toimiston järjestämän kotoutumiskurssin, joka kesti vuoden, ja siihen kuului kielikurssi Tampereella. Kurssilla opeteltiin yleiskieltä eikä ammattisanastoa. Ongelma kurssilla oli se, että siellä kohdeltiin kaikkia maahanmuuttajia samalla lailla riippumatta siitä, oliko heillä matala koulutustaso vai olivatko he korkeakoulutettuja.

Lue myös

– Lääkärille pitäisi jotenkin profiloida kurssia tai antaa muita mahdollisuuksia oppia teknistä sanastoa sitten kun on käyty yleisiä kieliasioita läpi.

Kurssin loppuvaiheessa oli mahdollisuus kuukauden harjoitteluun omalla alalla. Santos oli kieliharjoittelijana Hatanpään akuuttigeriatrian osastolla.

– Se oli hyvin lyhyt aika, mutta kuitenkin hyvä mahdollisuus. Siitä sain inspiraatiota ja ohjausta alkaa itse opetella ammattisanastoa.

Lisäksi hän osallistui Tampereen, Itä-Suomen ja Helsingin yliopistojen yhdessä järjestämään koulutukseen ulkomaalaisille lääkäreille. Kurssilla opeteltiin kielioppia ja kommunikointia suomalaisten potilaiden kanssa. Se oli Santosin mielestä todella hyödyllistä, mutta ei sielläkään varsinaisesti lääketieteen sanastoa opeteltu.

Useita sanoja samalle ilmiölle

Laillistamisprosessin käynnistymisen jälkeen Santos aloitti amanuenssina sisätaudeilla Taysissa. Ensimmäisen tentin jälkeen Santos sai luvan työskennellä lääkärinä, ja sen jälkeen hän on ollut potilaiden kanssa ensin osastolla ja sitten terveysasemalla. Hänellä on käynyt omien sanojensa mukaan tuuri, että paikka on aina löytynyt helposti.

– Oli mukava kokemus päästä jo heti alusta lähtien erikoisalalle, jota rakastan kovasti. Mutta tietysti oli haastavaa, kun samalla piti opetella koko ajan uutta sanastoa ja tarkistaa maan käytännöt. Hoitosuositukset vaihtelevat maasta toiseen.

Esimerkiksi ääniä kuvailevat sanat ovat välillä tuottaneet haasteita. Hengitysääniä voi kuvailla useilla sanoilla.

– Rohina, rahina, ritinä, ratina, krepitaatio, vingahdus. Kaikki kuvailevat lähes samaa ilmiötä. Alussa se oli shokki. Sitten opin, että niistä vain yhtä suositellaan käyttämään. Vinkunoiden suhteen onneksi ei ollut paljoa kuvailemismuotoja.

Myös erilaiset lyhenteet ovat tuottaneet välillä päänvaivaa. Kuubassa lyhenteitä ei käytetä yhtä paljon.

– Olen huomannut, että eivät kaikki suomalaisetkaan lääkärit ymmärrä helposti kaikkia lyhenteitä. Se on haastavaa, esimerkiksi jotkin korva- tai silmälääkäreiden tekstit. Minustakin joskus latinan kieltä käytetään turhan paljon.

Kirjoittajat
Tiiamari Pennanen

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Olli Vapalahti: Uudessa virusvariantissa on huolestuttavia piirteitä

Vielä ei voi päätellä, miten hyvin eteläisessä Afrikassa havaittu variantti leviää erilaisissa olosuhteissa.

Tiedepääkirjoitus
Eteisvärinää löytyy, jos sitä haetaan – mutta mikä on terveyshyöty?

Eteisvärinän seulonnan terveyshyödyt ovat vielä osoittamatta, kirjoittavat Mika Lehto ja Juhani Airaksinen.

Kolumni
Tunnustan

Taide selviää kaikesta, jopa somesta, vaikka fiktion voisi jo julistaa kuolleeksi, kirjoittaa Roope Sarvilinna.

Ajassa
THL kehottaa välttämään matkustamista eteläiseen Afrikkaan

Kyseessä on varotoimi uuden koronavirusvariantin varalta.

Tieteessä
Lupaavia lääke-ehdokkaita suolen mikrobiston suojaksi antibiooteilta

Tarkempi analyysi anti­bioottien tehosta suolistobakteereihin on tähän asti puuttunut.

Tieteessä
Hyödyttääkö geenimuutosten seulonta oireettomassa neutropeniassa?

Geenitutkimuksella yritettiin selvittää, onko tila oikeasti harmiton.