1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Lääkärit näkyvät eduskuntavaaleissa
Ajan­kohtai­sta 13/2019 vsk 74 s. 792 - 796

Lääkärit näkyvät eduskuntavaaleissa

Eduskuntaan pyrkii tänä keväänä 46 lääkäriä. Eniten lääkäreitä on ehdolla kokoomuksessa ja kristillisissä.

Lääkärit näkyvät eduskuntavaaleissa Kuva 1 / 11
                     

Lääkäreitä on ehdolla kaikissa eduskuntapuolueissa. Eniten kollegoita löytyy kokoomuksesta, jonka riveissä eduskuntaan pyrkii 11 lääkäriä. Aivan kannoilla tulee kristillisdemokraatit yhdeksällä lääkäriehdokkaalla.

Kristilliset näyttäytyy kokoaan suurempana puolueena lääkärien keskuudessa. Puolueella on nyt viisi paikkaa eduskunnassa.

– Kristilliset on selvästi suosittu, kun mietitään ehdokkuutta, sanoo Lääkäriliiton terveyspolitiikan asiantuntija Lauri Vuorenkoski.

Hän arvelee, että puolueen kiinnostavuutta lääkärien silmissä on voinut lisätä seikka, että puoluetta luotsasi pitkään lääkäri. Näkyvä johtohahmo Päivi Räsänen johti kristillisiä vuosina 2004–2015.

Häntäpäässä ovat Rkp, Liike Nyt ja Seitsemän tähden liike sekä Siniset, joissa kussakin on ehdolla yksi lääkäri.

Ehdokastietoja on koostettu kysymällä niitä nykyisiltä eduskuntaryhmiltä sähköpostitse, ryhmien verkkosivuilta ja Lääkärilehden ehdokasesittelylistalta, joka on tämän lehden sivulla 830.

Jytkyn jälkeen lääkärit sisuuntuivat

Lääkärit ovat hyvin edustettuna eduskunnassa ammattikunnan kokoon nähden. Jos suhteutetaan lääkärien määrä koko väestöön (0,5 prosenttia väestöstä), se tarkoittaisi yhtä kansanedustajaa. Tällä hetkellä lääkäriedustajia on seitsemän.

– Kyllä se kertoo, että lääkärit ovat poliittisesti aktiivisia, sanoo Vuorenkoski.

Lääkärikansanedustajien määrä on hieman laskenut viimeisten 20 vuoden aikana. Kun 2000-luvun alkuvuosina lääkäriedustajien määrä pysytteli kymmenen paikkeilla, vuonna 2014 heitä oli enää kaksi.

Dramaattisin pudotus lääkäriedustajien määrässä nähtiin vuoden 2011 vaaleissa, jolloin läpi pääsi vain kaksi lääkäriä: Päivi Räsänen (kd) ja Hanna Tainio (sdp). Kyseiset vaalit muistetaan jytkystä: Timo Soinin johdolla eduskuntaan pääsi huimat 39 perussuomalaisten edustajaa, kun aiemmin puolueella oli vain viisi kansanedustajaa.

Perussuomalaisten nousu muutti merkittävästi poliittista karttaa ja laittoi puolueiden välisiä valta-asetelmia uusiksi. Jytky tuskin kuitenkaan selittää lääkäriedustajien määrän tippumista, pohtii Vuorenkoski.

– Vaaleissa toteutuu kansan tahto, jolle ei aina löydy selkeitä selityksiä, hän sanoo.

Tuolla vaalikaudella lääkärit kuitenkin sisuuntuivat ja liitto kampanjoi aktiivisesti, että saataisiin lääkäreitä asettumaan ehdolle seuraavissa vaaleissa, kertoo Vuorenkoski.

Vuonna 2015 lääkäriehdokkaita oli 38 ja läpi pääsi viisi.

Myös tänä vuonna liitto on kannustanut lääkäreitä asettumaan ehdolle.

– Lääkäreillä on sellaista arvokasta annettavaa politiikkaan, mitä muilla ei ole, sanoo Vuorenkoski.

Lääkärit ovat kohdanneet työssään poikkeuksellisen paljon tavallisia ihmisiä ja heidän ongelmiaan sekä nähneet, miten yhteiskunta toimii. Heillä on tärkeää ammattitietoa terveydenhuoltoon ja kansanterveyteen liittyvistä asioista, kuten tupakka- ja alkoholipolitiikasta, joiden ongelmat näkyvät paljon lääkärin työssä.

Tulevalla vaalikaudella kansanedustajat tulevat käsittelemään sote-uudistuksen lisäksi terveydenhuollon asiakasmaksujen uudistusta, toimia perusterveydenhuollon vahvistamiseksi ja sosiaaliturvan uudistusta. Vuorenkoski uskoo, että myös alkoholipolitiikka pysyy agendalla, kun seurataan uuden alkoholilain vaikutuksia ja keskustellaan siitä, tulisiko viinit laittaa ruokakauppaan.

"Kokoomus on osittain menettänyt kasvonsa"

Kokoomuksella on vaikein tilanne tulevissa eduskuntavaaleissa, kun ajattelee heidän pitkää linjaansa julkisen terveydenhuollon ulkoistamisen kannattajina, sanoo poliittiset kuplat -tutkimushankkeen johtaja Arttu Saarinen Turun yliopistosta. Kokoomus ajoi pitkään sitä, että julkiset terveyspalvelut yhtiöitetään maakuntaorganisaatioissa. Tähän sote-uudistus osin kaatui.

– Uskon, että he eivät voi hirveästi puhua valinnanvapaudesta nyt. Kokoomus on osittain menettänyt kasvonsa.

Saarinen on tutkinut hyvinvointiin ja politiikkaan liittyviä ilmiöitä yli kymmenen vuoden ajan. Hänen mukaansa yksityisen ja julkisen sektorin välinen roolijako on yksi vaalikevään isoista teemoista, ja paino keskustelussa on vasemmalla.

– Vasemmisto on puhunut pitkään yksityisen sektorin liian suuresta roolista, mutta nyt viesti menee varmaan aika paljon paremmin läpi.

Lue myös

Saarinen arvelee, että Suomeen saattaa syntyä taas perinteikäs punamultahallitus. Keskusta ja Sdp voisivat löytää uudestaan yhteisen sävelen, koska molemmat suhtautuvat valinnanvapauteen yhtiöittämisen kautta aika kriittisesti. Mukaan olisi Saarisen mielestä helppo ottaa vihreät ja vasemmistoliitto. Myös kristilliset on mahdollinen kumppani.

– Sdp on aika valtionhoitajapuolue, kun se on hallituksessa, vaikka on vasemmistopuolue oppositiossa.

Kokoomuksen olisi sen sijaan vaikea löytää isoa hallituskumppania nykytilanteessa, arvelee Saarinen.

Lääkärit maltillisia

Lääkärit ovat perinteisesti Saarisen mukaan politiikassa melko oikealla, mutta he ovat maltillisia terveydenhuollon ulkoistamisten suhteen. Useat lääkärit kannattavat vahvaa julkista sektoria ja ovat siellä myös töissä.

– Lääkärit tuntevat kentän niin hyvin, että heille ei pysty syöttämään pajunköyttä siitä, että toinen sektori on kategorisesti parempi kuin toinen.

Vaikka lääkärikunta on äänestäjäryhmänä pieni, sen sisällä toimii yksittäisiä poliittisesti merkittäviä ja kuuluvia hahmoja, kuten kansanedustaja Pekka Puska.

Toinen näkyvä hahmo on uudistuksen markkinamallia voimakkaasti julkisuudessa kritisoinut HUS:n entinen toimitusjohtaja Aki Lindén, joka pyrkii eduskuntaan demarien listalta. Saarinen uskoo, että Lindén olisi merkittävä ääni eduskunnassa sote-uudistusta tehtäessä.

– Kyllä auktoriteetilla ja isolla asiantuntemuksella on vaikutusta, ja se antaa viestin myös muille puolueille.

Äänestätkö kollegaa?

Vaikuttaako lääkärin äänestyspäätökseen se, onko myös ehdokas lääkäri? Teemme aiheesta juttua, vastaa kyselyyn osoitteessa lääkärilehti.fi

Kirjoittajat
Tiiamari Pennanen, Minna Pihlava

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Arvostelun alla

– NPS kertoo lääkärin ja potilaan välisen kohtaamisen laadusta, eikä suoraan mittaa lääketieteellistä osaamista tai sitä, kuka on hyvä tai huono lääkäri, painottaa Helsingin Töölön Mehiläisen vastaava lääkäri Tove Laivuori.

Tieteessä
Yhä harvempi jää työkyvyttömyyseläkkeelle

Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen väheni neljänneksen vuodesta 2007 vuoteen 2016.

Ajassa
”Että on joku jolta voi kysyä”

Mentori Pauliina Paananen on vuoden lääketiedettä ­opiskelleelle Ossi Jaloselle se ­tavallinen lääkäri, jolta voi kysyä, miltä työ tuntuu.

Pääkirjoitus
Miksi psyykkistä pitää vieläkin hävetä?

Ei voi olla niin, että vasta biokemiallinen markkeri tai poikkeava kuvantamislöydös tekee sairastamisen hyväksytyksi, kirjoittaa Pertti Saloheimo.

Ajassa
Huomio tiedolla johtamiseen ja dialogiin

YTHS:n johtajaylilääkäri Päivi Metsäniemi peräänkuuluttaa jatkuvaa keskustelua palvelujen mittaamisesta.

Tieteessä
Ruokavalion riskitekijät tappavat enemmän kuin tupakka

Vuonna 2017 ruokavalioon liittyvät riskitekijät selittivät koko maailmassa 11 miljoonaa kuolemaa ja 255 miljoonaa haittapainotettua elinvuotta.