1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Lääkärit tyrmäsivät Apotin
Ajan­kohtai­sta 22/2021 vsk 76 s. 1370 - 1373

Lääkärit tyrmäsivät Apotin

Apotti sai heikoimman koulu­arvosanan, 5,2, Potilastieto­järjestelmät lääkärin työvälineenä -tutkimuksessa. Eskolle tuli ykkössija arvosanalla 8,7.

Lääkärit tyrmäsivät Apotin Kuva 1 / 4 Kuva: Mikko Käkelä
       

Lähes kaikkien potilastietojärjestelmien arvosanat ovat parantuneet tai pysyneet samana verrattuna vuoteen 2017. Sen sijaan kokonaisarvosana on hieman laskenut. Pääasiallisena syynä tähän on tutkimuksessa ensimmäistä kertaa mukana oleva Apotti, joka sai huomattavasti keskimääräistä heikommat arviot.

Lääkäriliiton tutkimuspäällikkö Jukka Vänskä kertoo, että mukana tutkimuksessa oli 11 järjestelmää, joista kymmenen on potilastietojärjestelmiä ja yksi radiologian erillisjärjestelmä, PACS/RIS. Terveyskeskusten ja yksityisen sektorin järjestelmien arvosanat pääsääntöisesti nousivat.

”Apottia koskevat ­tulokset ovat huolestuttavia, erityisesti potilasturvallisuuden näkö­kulmasta.”

tutkimuspäällikkö Jukka Vänskä

– Apotin saama kritiikki painoi sairaalapuolen keskiarvoa. Apottia koskevat tulokset ovat huolestuttavia, erityisesti potilasturvallisuuden näkökulmasta. Toisaalta tulos kertonee myös siitä, että Apotti ravistelee vakiintuneita toimintatapoja, Vänskä sanoo.

Vänskän mukaan lääkärien tutkimuksessa antama palaute on syytä kuunnella. Lääkäriliitto toimittaa tutkimuksen tulokset myös tietojärjestelmätoimittajien käyttöön.

Kanta-palvelujen käyttö on kasvanut

Päivittäin Kanta-palveluja käyttävien määrä kaksinkertaistui vuodesta 2017. Yleisintä päivittäinen käyttö on terveyskeskuksissa ja yksityisellä sektorilla.

– Käytön yleistyminen on positiivinen tulos. Palvelun käytettävyydessä on kuitenkin vielä parannettavaa tulosten mukaan, Vänskä kuvaa.

Tiedonhaun hankaluuden Kanta-palveluista nimeää kehittämiskohteeksi 51 prosenttia vastaajista. Vastaava luku oli 41 prosenttia 2017.

Reagointinopeus ja vakaus kehittyivät

Arviot järjestelmien aiheuttamista haittatapahtumista tai läheltä piti -tilanteista eivät ole muuttuneet vuodesta 2017. Järjestelmien välillä on kuitenkin eroja.

Reagointinopeus ja vakaus parantuivat järjestelmissä. Niiden käytettävyyttä kuvaavat sujuvuus ja helppous suorittaa rutiinitehtäviä. Kehitys on mennyt myönteiseen suuntaan.

Silti edelleen yli puolet vastaajista ajattelee, ettei rutiinitehtävien suorittaminen ole suoraviivaista ja onnistu ilman ylimääräisiä valintoja. Tässäkin järjestelmien välillä on isoja eroja.

Organisaatioiden välisessä tiedonkulussa eniten haasteita

Yli puolet vastanneista raportoi tietojärjestelmän tukevan hyvin samassa organisaatiossa toimivien lääkärien välistä yhteistyötä ja tiedonkulkua. Tilanne oli kuitenkin hieman heikentynyt vuoteen 2017 verrattuna.

Vain alle viidennes kokee tiedonkulun sujuvan hyvin eri organisaatioissa toimivien lääkärien välillä.

Positiivista kehitystä on tapahtunut tiedonkulussa lääkärien ja potilaiden välillä, mutta vain noin neljännes vastaajista kokee sen toimivan hyvin.

Noin joka neljäs lääkäri vastasi

Tutkimusryhmään kuului tutkijoita Aalto-yliopistosta, Oulun yliopistosta, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta (THL) ja Lääkäriliitosta. Tutkimus on mukana THL:n Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmäpalvelujen seuranta ja arviointi -hankekokonaisuudessa, jossa lääkärit, hoitajat ja sosiaalityöntekijät arvioivat järjestelmiä.

Tutkimuskutsu sähköiseen kyselyyn lähettiin 19 142:lle alle 65-vuotiaalle Suomessa asuvalle lääkärille. Kyselyyn vastasi noin joka neljäs lääkäri.

Edelliset tutkimukset on tehty 2010, 2014 ja 2017.

Lääkeosio on Apotin suurin ongelma

Apotti otettiin käyttöön HUS:n Peijaksen sairaalassa marraskuussa 2018. Muutos oli iso, koska potilastietojärjestelmä toimi täysin eri tavalla kuin edellinen järjestelmä. Lisäksi lääkeohjelma liitettiin Kannan reseptitietoihin eri tavoin kuin ennen.

Osastonylilääkäri Eeva-Maija Nieminen Peijaksen sairaalasta kertoo, että järjestelmää rakennettiin ja muutettiin koko ajan käyttöönoton jälkeen. Ongelmia on esiintynyt alusta alkaen erityisesti lääkitysosiossa, joka tuntuu nykyiselläänkin kömpelöltä.

Lääkelistalla on paljon reseptejä, jotka eivät ole käytössä, ja lääkityksen selvittäminen vie aikaa. Lääkeosio onkin nyt Apotin suurin ongelma.

Myös muita kehittämiskohteita riittää. Esimerkiksi sairauskertomusjärjestelmää on Niemisen mukaan hankala lukea. Jos potilaasta on paljon merkintöjä, tapahtumien löytäminen on vaikeaa.

Järjestelmässä lukuisia epäloogisuuksia

Niemisen mukaan järjestelmä on niin monimutkainen, että siihen on vaikea päästä sisälle. Apotti ei neuvo käyttäjää, miten pääsee eteenpäin. Järjestelmän opettelemiseen kuluu aikaa.

Apotti on lisäksi täynnä epäloogisuuksia. Esimerkiksi poliklinikalla, vuodeosastolla, leikkaussalissa ja päivystyksessä järjestelmän näkymät poikkeavat toisistaan.

– Potilaan esitiedoissa näkyy tupakointi poliklinikan näkymässä, mutta tieto ei tule esiin silloin, jos potilas siirtyy osastolle. Lääkäri joutuu navigoimaan eri tavalla kuin aikaisemmin.

Rakenteinen kirjaaminen toisaalta mahdollistaa asioita. Nieminen korostaa, että Apotissa pystyy tekemään valmiita työnkulkuja. Tämä on järjestelmän yksi hyvä puoli.

Positiivinen asia Niemisen mielestä on niin ikään se, että koko Vantaan perusterveydenhuolto käyttää nyt Apottia. Hän kiittelee myös Maisa-portaalia.

Koulutus ei valmentanut riittävästi

Nieminen arvioi, ettei Peijaksen lääkäreille tarjottu koulutus opastanut tarpeeksi Apotin käyttöön. Luokkahuoneopetus ei hänestä riitä, kun käyttäjä joutuukin äkkiä tekemään jonkin asian eri tavoin kuin aikaisemmin.

Lue myös

– Toki tukiportaalissa on tarjolla niin paljon opastusta, että yhden henkilötyövuoden saisi vietettyä.

Hoidon tehokkuutta ja vaikuttavuutta kuvaavien tunnuslukujen saaminen järjestelmästä on edelleen vaikeaa.

Esko ymmärtää käyttäjiä

Esko on ollut voittaja potilastietojärjestelmien kyselyissä vuodesta toiseen. Menestys perustuu ennen kaikkea järjestelmän helppokäyttöisyyteen, kertoo Oulun kaupungin Hyvinvointipalvelujen apulaisylilääkäri Eila Erkkilä.

OYS:n tietohallinto on kehittänyt Eskoa yli 20 vuotta. Käyttäjät ja kehittäjät ovat toimineet lähellä toisiaan. Mitään ei ole otettu järjestelmässä käytäntöön, elleivät käyttäjät ole sitä hyväksyneet.

– Eskossa ei ole salaisuuksia, joita pitäisi etsiä, tai temppuja, jotka täytyisi tietää.

Selainpohjaisuus on Erkkilän mielestä Eskon paras ominaisuus. Esimerkiksi terveyskeskuksissa pystytään selainyhteydellä katsomaan potilaan erikoissairaanhoidon tiedot, jollei potilas ole kieltänyt niiden näkymistä.

Esko haltuun myös Oulun perusterveydenhuollossa

Esko on käytössä Pohjois-Pohjanmaan, Länsi-Pohjan, Lapin ja Vaasan sairaanhoitopiirien erikoissairaanhoidoissa.

Eskoa on kehitetty parin vuoden ajan niin, että myös Oulun perusterveydenhuolto voi ottaa sen tuonnempana käyttöön. Lapin ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiireissä ei ole vielä tehty vastaavia päätöksiä.

Vaasan sairaanhoitopiirissä luovutaan Eskosta, sillä sairaanhoitopiiri on mukana Aster-konsortiossa.

Vielä ei tiedetä, milloin Oulun perusterveydenhuollossa siirrytään Eskoon. Nyt siellä on käytössä Lifecare.

Parhaillaan kehitetään Eskon ajanvaraus-, potilashallinta- ja toiminnanohjausjärjestelmää, joka toimii tulevaisuudessa sekä erikoissairaanhoidossa että perusterveydenhuollossa.

Tutkimustulokset: https://www.laakariliitto.fi/laakariliitto/tutkimus/tyo-olot-ja-hyvinvointi/

Kirjoittajat
Ulla Toikkanen

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Sote-uudistus muuttaa TAYS Sydänsairaalan toimintaa

Myöskään Länsi-Pohjan sairaala ei voi jatkaa nykyisessä muodossa.

Ajassa
Injektiomuotoisten korvaushoitolääkkeiden kansainväliset hoitosuositukset julkaistaan suomeksi

Uudet korvaushoitolääkkeet voidaan antaa pistoksena kerran viikossa tai kerran kuukaudessa.

Ajassa
Anne Remes Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan dekaaniksi

Neurologian professori Anne Remes valittiin Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan uudeksi dekaaniksi.

Ajassa
Hannu Halilalle lääkintöneuvoksen arvonimi

Tasavallan presidentti myönsi lääkintöneuvoksen arvonimen varatoiminnanjohtaja, dosentti, LKT Hannu Halilalle.

Ajassa
Automatisoituva teknologia auttaa diabeteksen hoidossa

Elämä on täysin ­vapautunut hybridipumpun käyttöönoton jälkeen, kertoo Anna-Kaisa Tuomaala.

Kolumni
Toisaalla, toiste

Aikuiseksi kasvaa niin varkain, kirjoittaa Janna Rantala.