Lääkeinteraktiot yleisiä myös erikoissairaanhoidossa
Jopa viidennes sairaalahoidetuista potilaista altistuu sopimattomalle lääkeyhdistelmälle.
Turun yliopistollisen keskussairaalan (TYKS) vuodeosastopotilailla vuosina 1996–2004 tehdyissä selvityksissä havaittiin, että jopa viidennes potilaista altistuu potentiaalisesti haitallisille lääkeyhdistelmille.
Tämä käy ilmi FM Tuire Tirkkosen väitöstutkimuksesta, joka tarkastetaan perjantaina 29.10. Turun yliopistossa.
Yleisimpiä epäsopivat kombinaatiot olivat kipulääkkeiden kodeiini ja tramadoli sekä tyypin 2 diabeteksen hoitoon tarkoitettujen sulfonyyliureoiden käyttäjillä. Kodeiinin ja tramadolin aktiiviaineiden pitoisuutta pienentävät lääkkeet heikentävät kivunhoidon tehoa. Sulfonyyliureoiden pitoisuutta nostavat lääkkeet tehostavat näiden diabeteslääkkeiden verensokeria alentavaa vaikutusta lisäten haittavaikutusten, kuten vakavan hypoglygemian, riskiä.
Jopa viidennes sairaalahoidetuista potilaista altistuu sopimattomalle lääkeyhdistelmälle. Lääkeyhteisvaikutukset lisäävät lääkkeiden aiheuttamien haittavaikutusten riskiä, mutta voivat myös heikentää lääkehoidon tehoa.
Tuire Tirkkosen väitöstyössä selvitettiin rekisterilähtöisissä epidemiologisissa tutkimuksissa lääkeinteraktioiden yleisyyttä ja kliinisiä seurauksia. Suomalaisilla potilailla tehdyt tutkimukset keskittyivät yhteisvaikutuksiin, joissa tietty lääke muuttaa toisen lääkeaineen pitoisuutta elimistössä, mikä johtaa joko tehostuneeseen tai heikentyneeseen lääkevasteeseen. Kiinnostuksen kohteena oli jo pitkään käytössä olleita lääkkeitä eri terapia-alueilta. Mukana oli muiden muassa kipulääkkeitä, diabeteslääkkeitä ja lipidilääkkeitä.
Rasvalääke statiinien sekä verenohennuslääke klopidogreelin lääkeinteraktioita tutkittiin TYKSin lisäksi myös kansallisella tasolla. Valtakunnallista tilannetta avohoitopuolella arvioitiin Kelan reseptikorvausrekisterin perusteella.
Lääkeinteraktiot yhtä yleisiä avohoidossa ja laitoksissa
Tutkitut lääkeinteraktiot osoittautuivat yleiseksi sairaanhoidolliseksi ongelmaksi. Yhteisvaikutukset koskevat tavallisia käytössäolevia lääkkeitä. Yhteisvaikutukset ovat vaikeasti tunnistettavissa, sillä mekanismeiltaan ne eivät liity lääkkeiden käyttötarkoitukseen vaan niiden toissijaisiin ominaisuuksiin muuttaa aineenvaihduntaentsyymien tasapainoa lähinnä maksassa. Tämän takia lääkeyhteisvaikutukset aiheuttavat odottamattomia ongelmatilanteita arkipäiväisessä käytännön lääkehoidossa.
Lääkeyhteisvaikutusten riski lisääntyy potilailla, joilla on käytössään paljon eri lääkkeitä. Yleensä tällaiset potilaat ovat iäkkäitä, mikä osaltaan lisää haittojen riskiä. Lääkehoidon kokonaisarviointi on tärkeää. On kuitenkin muistettava, että lääkkeiden määräminen on aina lääkärin vastuulla. Potilaan itsensä on tärkeä muistaa kertoa lääkärille kaikista käytössään olevista lääkkeistä, myös reseptivapaista käsikauppalääkkeistä.