Lääkekorvausmenot ovat laskeneet, ja Lääketeollisuus ry:n Sirpa Rinta esittääkin, että säästöt tulisi käyttää uusien lääkkeiden saamiseksi suomalaisille potilaille.

- Lääkekorvausmenojen kasvu on nyt hallinnassa ja jopa ylittänyt vuoden 2008 laissa määritellyt tavoitteet. Syntyneillä säästöillä pitäisi meidän mielestämme tukea uusien lääkkeiden saamista suomalaisille potilaille, toteaa Lääketeollisuus ry:n lääkepoliittinen johtaja Sirpa Rinta.

Rinnan mukaan kova hintakilpailu heijastuu jossain määrin myös saman sairauden hoitoon käytettävien lääkkeiden ryhmään.

- Jos ero Suomessa ja muualla EU-alueella hyväksyttävän hintatason välillä kasvaa liian suureksi, uusia valmisteita on vaikea saada mukaan lääkekorvausjärjestelmään. Huonoimmassa tapauksessa jotkut uudet lääkkeet jätetään kokonaan tuomatta Suomen markkinoille, Rinta sanoo Lääketeollisuus ry:n uutiskirjeessä.

Kelan korvausmenot laskivat ja lääkemyynti pieneni

Lasku johtuu vuonna 2009 käyttöön otetusta viitehintajärjestelmästä ja samanaikaisesta muutoksesta, jolla analogiamenetelmäpatentilla suojatut lääkkeet määritettiin vaihtokelpoiseksi lääkevaihdossa. Vuonna 2010 Kelan reseptilääkkeistä maksamat korvaukset laskivat Suomessa ensimmäisen kerran koko lääkekorvausjärjestelmän historiassa.

Laskua oli 1,6 % edellisvuoteen verrattuna ja sitä selittää vuoden 2009 huhtikuussa viitehintajärjestelmän käyttöönoton yhteydessä voimaan tullut lainmuutos. Analogiamenetelmäpatentilla suojatut lääkkeet joutuivat sen seurauksena vaihtokelpoiseksi ja ne pakotettiin hintakilpailuun mukaan.

Viitehintajärjestelmä on ohjannut lääkkeiden käyttöä halvempiin tuotteisiin ja vaihtokelpoisuuden laajentaminen on kiihdyttänyt hintakilpailua. Vuosi 2010 oli ensimmäinen kokonainen vuosi viitehintajärjestelmässä ja muutokset vaikutukset näkyvät sen vuoksi vielä voimakkaammin kuin vuonna 2009.

Ulla Järvi