Ajan­kohtai­sta

Lääketiedettä voi opiskella keittokirjamenetelmällä

Keittokirjasuuntautumiseksi kutsuu tutkija Juha Nieminen lääketieteen opiskelua, joka tähtää pelkkään asioiden muistamiseen ja suoraviivaisen käytännön tiedon hakuun.

Kuvio 1 http://www.laakarilehti.fi/pics/opiskelija3.jpg
Opiskelijoilla, jotka opiskelevat enemmän muistamista kuin ymmärtämistä varten, on usein mustavalkoinen tapa suhtautua tietoon. He myös toivovat saavansa opetuksesta suoraviivaisesti käytäntöön sovellettavaa tietoa. Tällaista lähestymistapaa lääketieteen ja farmasina opiskelijoita tutkinut opintopsykologi Juha Nieminen kutsuu keittokirjasuuntautumiseksi.

Juha Nieminen väittelee Helsingin yliopistossa 17. kesäkuuta yliopisto-opiskelijoiden opiskeluorientaatioista.

Nieminen väittää, että sellaiset opiskelijat menestyvät opinnoissaan hyvin, jotka pitävät ymmärtämistä, kokonaisuuksien hahmottamista ja tiedon kriittistä arviointia tärkeänä ja pyrkivät tähän myös käytännössä.

-Eri opiskelijat tulkitsevat samaakin opetusta eri tavoin.

- Kun opiskelijoiden erilaisista tavoista suhtautua oppimiseen ja opiskeluun tulee tietoiseksi, on heitä helpompi ohjata. Yliopisto-opetusta tulee tarkastella kokonaisuutena: voimme ohjata opiskelijoita joko tiedon toistamiseen tai ymmärtämiseen. Myös tapa arvioida oppimistuloksia vaikuttaa oppimisen tapaan. Laatimalla hyviä tenttikysymyksiä voidaan edistää syvällistä oppimista, Nieminen sanoo.

Sujuva ryhmäopiskelu tuo menestystä myös tentteihin

Ymmärtämiseen pyrkivät lääketieteen opiskelijat arvostavat useammin myös yhdessä oppimista kuin selkeää keittokirjaa toivovat. Kun Nieminen lisäksi tutki ryhmätyöskentelyn toimivuuden ja oppimistulosten suhdetta, hän havaitsi että mitä sujuvammaksi ongelmalähtöisesti opiskelleen ryhmän toiminta koetaan, sitä paremmin ryhmäläiset menestyvät kurssitentissä. Onnistunut ryhmätyö voi siis vaikuttaa yksilön suoritukseen.

- Usein keskustellaan siitä, onko tietty opetusmenetelmä parempi kuin jokin toinen. Toki eri menetelmillä on erilaiset vahvuudet, mutta ratkaisevaa viime kädessä on, kuinka menetelmä saadaan toimimaan. Olennaisinta ei ole se, keskustellaanko opetuksen aikana ryhmässä vaan se, mistä keskustellaan ja millä tavalla. Taitava opettaja pitää mielessään millaista oppimisprosessia tavoitellaan, suunnittelee opetusta ja ohjaa opiskelijoiden toimintaa toivottuun suuntaan, Nieminen sanoo.

Luonnontieteissä tutkimustieto on ehdoton fakta

Humanististen alojen opiskelijat arvostavat erityisesti tiedon kriittistä arviointia. Myös lääketieteen opiskelijat arvostavat kriittisyyttä, mutta heillä korostuvat enemmän pyrkimys ymmärtää tietoa sekä painaa yksityiskohtia tarkasti mieleen. Tulos todennäköisesti kuvaa eri alojen alkuvaiheen opintojen luonnetta: luonnontieteissä tutkimustietoa pidetään opintojen alkuvaiheessa vakiintuneena faktatietona ja sitä kyseenalaistetaan melko vähän.

Nieminen keräsi aineistoa Helsingin yliopiston viidestä eri tiedekunnasta sekä lisäksi myös ruotsalaisilta lääketieteen opiskelijoilta. Tutkimukseen osallistui yhteensä yli 2000 yliopisto-opiskelijaa.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030