Lääketieteen tutkimus mukana huippuyksikkö-rahoituksessa
Biotieteiden, myös lääketieteen tutkimus oli edelleen vahvasti edustettuna, kun Helsingin yliopisto nimesi uudet tutkimuksen huippuyksikkönsä. Viidestä valitusta ryhmästä kolmen ohjelmaan sisältyy myös lääketieteellistä tutkimusta.
Huippuyksiköitä tuetaan 800 000 markan vuosittaisella lisärahoituksella vuosina 1997-2001. Aikaisemmin Helsingin yliopisto on nimennyt neljä huippuyksikköä vuonna 1994.
Huippuyksikkörahoitusta haki tänä vuonna 62 tutkimusryhmää, joista lopulliseen valintaan osallistui 14. Valintaperusteet olivat selkeä tutkimusprofiili, ylivoimaisuus omalla tutkimusalallaan Suomessa ja kansainvälinen merkittävyys.
q Laajoja poikkitieteellisiä
hankkeita
Valitut huippuyksiköt ovat poikkitieteellisiä ryhmiä, joiden ohjelma käsittää useita hankkeita.
Akatemiaprofessori Mårten Wikströmin johtama Helsinki bioenergetics group tutkii soluhengityksen molekulaarisia mekanismeja ja rakenteita sekä hapen haitallisia solutason vaikutuksia. Osa ryhmän projekteista liittyy mitokondriotauteihin, jotka aiheutuvat mitokondrion DNA:n mutaatioista ja niihin liittyvistä soluhengityksen muutoksista. Ryhmältä on yliopiston mukaan odotettavissa merkittäviä kansainvälisiä läpimurtoja.
Professori Irma Thesleffin, dosentti Hannu Sariolan ja dosentti Christophe Roosin johtamassa kehitysbiologian tutkimusohjelmassa selvitetään solujen välisen viestinnän merkitystä alkion kehityksen säätelyssä. Ohjelman kahdessa projektissa keskitytään nisäkkäiden kehityksen tutkimiseen, malleina hammas ja munuainen, ja kolmannessa kohteena on banaanikärpänen. Työssä käytetään sekä perinteisiä kehitysbiologian että geeniteknologian menetelmiä. Niitä yhdistämällä ryhmä on löytänyt useita kehitystä ohjaavia kasvutekijöitä sekä selvittänyt näiden vaikutuksia geenien ilmentymisen säätelyssä.
Myös kognitiivisen aivotutkimuksen yksikön työllä on liittymäkohtia lääketieteeseen. Yksikköä johtavat Akatemiaprofessori Risto Näätänen, dosentti Kimmo Alho ja dosentti Hannu Tiitinen. Ryhmä selvittää aistitiedon käsittelyä, tallentumista ja valintaa ihmisaivoissa. Tavoitteena on ensimmäisenä maailmassa kartoittaa puheen ymmärtämisen mahdollistavien muistijälkien järjestelmä. Ryhmä on löytänyt ainutlaatuisia näköaloja avaavan Mismatch negativity -aivoaallon, jonka avulla voidaan mitata esimerkiksi vieraiden kielten oppimisen ja musikaalisuuden yksilöllisiä keskushermoston valmiuksia.
Muut kaksi uutta huippuyksikköä ovat Aerosolifysiikan ja metsäekologian tutkimusryhmä johtajina professorit Markku Kulmala ja Pertti Hari sekä professori Simo Parpolan johtama tutkimusprojekti Assyrian valtionarkistot.
Neljästä aikaisemmin valitusta huippuyksiköstä lääketiedettä edustaa professori Kari Alitalon johtama molekyyli- ja syöpäbiologian tutkimusyksikkö.
q Jollei tämä näyttö riitä,
tiedettä ei maailmassa olekaan
Yliopiston rehtori Kari Raivio vastasi valinnan yhteydessä suomalaista tiedettä vähätteleviin lausuntoihin, joita esitettiin syksyllä Turun tiedemessuilla. "Suosittelen perehtymistä näiden ja muidenkin huippuyksikkörahoitusta hakeneiden tutkijaryhmien saavutuksiin niille asiantuntemattomille huulenheittäjille, jotka väittävät, ettei Suomessa ole tiedettä. ... Jos selvät näytöt kuulumisesta tutkimusalansa kansainväliseen kärkeen eivät riitä, niin sitten missään maailmassa ei ole tiedettä."
