Lääketutkimusta silmänpohjansairauksien hoitoon
Väitöstutkimuksessa selvitettiin verkkokalvon pigmenttiepiteelin solumallin soveltuvuutta lääketutkimuksiin.
Tutkimuksessa todettiin, että synteettisellä kasvualustalla, membraanilla, kasvatetut solut muodostivat solumaton, joka muistuttaa normaalia pigmenttiepiteelin rakennetta ja toimintaa. Solujen kasvatus membraanilla lisäsi soluille tyypillisten geenien ilmentymistä.
Membraanikuljettimet ovat tärkeitä lääkeainekuljetuksessa ja lääkeaineresistenssin kehittymisessä sekä osallistuvat normaaliin elimistön toimintaan ja joskus myös sairauden syntyyn. Tutkituista solusta ulospäin kuljettavista effluksiproteiineista kolme MRP-perheen proteiinia ilmentyi kaikissa tutkituissa solumalleissa.
Tutkimuksessa selvitettiin myös effluksiproteiinien toimintaa solumallissa ja proteiinien vuorovaikutusta lääkeaineiden kanssa. MRP1 reagoi useiden erityyppisten lääkeaineiden kanssa ja on todennäköisesti yksi tärkeimmistä effluksiproteiineista verkkokalvon pigmenttiepiteelissä.
Kun membraanille kasvatettuihin soluihin siirrettiin liposomikantajilla markkerigeeni, se saatiin ilmentymään yli kahden kuukauden ajan. Tulevaisuudessa verkkokalvon pigmenttiepiteelin solut voisivat erittää lääkinnällistä proteiinia verkkokalvolle onnistuneen geeninsiirron jälkeen.
Tutkittua solumallia voidaan käyttää ominaisuuksiltaan erilaisten lääkeaineiden testaukseen ja viruksettoman geeninsiirron kehittämiseen. Tutkimuksessa saatiin uutta tietoa membraanikuljettimien ilmentymisestä ja aktiivisuudesta verkkokalvon pigmenttiepiteelissä.
LL Eliisa Mannermaan väitöskirja “In vitro model of retinal pigment epithelium for use in drug delivery studies” (Verkkokalvon pigmenttiepiteelin solumalli lääkekehitystutkimuksiin) tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa 19.3.2010.
Kuva: Pixmac