Keskustelunaiheena on muun muassa se, olisiko yhteisvalinnasta enemmän etua vai haittaa alueelliselle lääkäritilanteelle.

Lääketieteelliset tiedekunnat siirtyvät muiden koulutusalojen kanssa korkeakoulujen sähköiseen haku­järjestelmään (KSHJ), joka käynnistyy syksyllä 2014 ja vaikuttaa lääketieteen opiskelijavalinnoissa vuonna 2015. Tämä ei kuitenkaan tarkoita valtakunnallista yhteisvalintaa, vaan hakijat pyrkivät edelleen vain yhteen yliopistoon.

– Yhteishakuun siirryttäessä pyritään ministeriön suositusten mukaisesti yhtenäistämään peli­sääntöjä niin, että valintaperusteet, kuten ylioppilaskokeesta saatavien ja muiden alkupisteiden kriteerit tulevat olemaan yhteneväiset, sanoo Itä-Suomen yliopiston lääketieteen laitoksen johtaja, professori Jukka Pelkonen.

Aitoon yhteisvalintaan siirtymisestä on käynnissä neuvotteluja. Opetus- ja kulttuuriministeriössä toivotaan, että uudet opiskelijat saataisiin sijoitettua kertahausta heille soveltuvalle alalle, mutta muutoksen toteutumisesta saati sen aikataulusta ei ole varmuutta.

– Tähän liittyvät yksityiskohdat, kuten ensimmäistä opiskelupaikkaa hakevien suosiminen, ovat juridisesti hankalia, Pelkonen mainitsee.

Keskustelunaiheena on myös se, olisiko yhteisvalinnasta enemmän etua vai haittaa esimerkiksi alueelliselle lääkäritilanteelle.

– Jos joku yliopisto on aiemmin saanut paljon hakijoita omalta alueeltaan, yhteisvalinnassa muualta tul­leet opiskelijat eivät välttämättä sitoudu yhtä hyvin alueen työ­voimaksi.

– Enemmistön käsitys on kuitenkin, että yhteisvalinta kokeessa menestymisen perusteella olisi hyvä asia. Oletus on, että kiertoa syntyisi jonkin verran, mutta sitoutuminen alueelle opiskelun aikana olisi riittävää.

Tiina Lautala
Kuva: Panthermedia