Lääkityslistan valmistelu on ollut sekavaa

Lääkityslistan jatkokehittäminen vaatii muun muassa ohjausmallin selkeyttämistä ja kehitystyön toteuttamista pienempinä osakokonaisuuksina.

Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) käynnisti syksyllä ulkoisen selvityksen lääkityslistan valmistelutilanteesta. Syynä oli se, ettei lääkityslistan valmistelu ollut edennyt toivotulla tavalla.

Selvitys on nyt valmistunut. Lista ongelmista kehittämistyössä on pitkä. Selvityksen mukaan keskeisimpiä esteitä ovat olleet henkilöresurssien vaihtuvuus, muiden hankkeiden priorisointi lääkityslistan edelle sekä resurssien ohjauksen hajautuminen eri organisaatioille.

Lääkityslistaa ovat olleet valmistelemassa STM, THL ja Kela. Niillä on ollut eri näkemyksiä lääkityslistan toteutusarkkitehtuurista. Tämä on osaltaan hidastanut kehitystyötä.

Lääkityslistan kokonaiskehittämiselle ei myöskään ole hyväksyttyä yhteistä visiota, hyväksyttyä pitkäjänteistä hankesuunnitelmaa tai rahoitusta eikä selkeää ohjausmallia.

Lääkehoidon hallinnan kokonaisuuden edellyttämiä lainsäädäntömuutoksia ei ole kaikilta tarvittavilta osin tehty, eikä lääkityslistan teknistä määrittelyä ja toteutusta ole voitu aloittaa.

Selvityksessä todetaan, että lääkityslistan jatkokehittäminen vaatii muun muassa ohjausmallin selkeyttämistä ja kehitystyön toteuttamista pienempinä osakokonaisuuksina. Tavoitteiden toteuttamiseksi lainsäädäntöä pitäisi kehittää ja resurssien riittävyys varmistaa.

Lääkityslistan tarkoituksena on parantavaa järkevän lääkehoidon toteutumista. Lääkityslistan avulla hoitoon osallistuvalla ammattihenkilöllä ja lääkkeen käyttäjällä olisi ajantasainen tieto omasta lääkityksestään.

Lääkityslistan kehittämisen tavoitteena on lisäksi välttää erilliset alueelliset ja järjestelmäkohtaiset lääkityslistat. Tämä vähentäisi päällekkäistä työtä ja tehostaisi lääkitystiedon käyttöä päätöksenteossa.

Asiakaskohtaisen lääkityslistan kehittäminen Kanta-palvelujen yhteyteen käynnistyi 2010-luvun alussa.