Lääkkeillä tehty abortti ei lisää seuraavan synnytyksen riskejä
Lääkkeellinen menetelmä on kahdessa vuosikymmenessä lähes syrjäyttänyt kirurgisen.
Raskaudenkeskeytys on yleisin gynekologinen toimenpide. Suomessa tehdään keskimäärin 9 500 keskeytystä vuosittain. Lääkkeellinen menetelmä on lähes syrjäyttänyt kirurgisen menetelmän.
Suurin osa raskaudenkeskeytykseen hakeutuvista naisista on nuoria. Huomattava osa heistä suunnittelee raskautta myöhemmässä elämänvaiheessa. Tämä on herättänyt huolen siitä, onko raskaudenkeskeytyksellä vaikutusta seuraavan raskauden kulkuun tai myöhempään hedelmällisyyteen. Tutkimusnäyttö etenkin lääkkeellisen menetelmän pitkäaikaisvaikutuksista lisääntymisterveyteen on ollut suhteellisen vähäistä.
Nyt julkaistussa laajassa valtakunnallisessa rekisteripohjaisessa tutkimuksessa ennenaikaisen synnytyksen, vastasyntyneen matalan syntymäpainon, pienikokoisena syntyneen lapsen ja istukkaongelmien riski oli samankaltainen yhden raskaudenkeskeytyksen jälkeen riippumatta siitä oliko keskeytys tehty kirurgisesti vai lääkkeellisesti.
Myöskään ensimmäisen ja toisen raskauskolmanneksen aikana tehtyjen lääkkeellisten keskeytysten välillä ei havaittu eroja näissä haittatapahtumissa.
Ennenaikaisen synnytyksen riski lisääntyi hieman naisilla, joilla keskeytyksen ja seuraavan raskauden välinen aika oli alle puoli vuotta verrattuna naisiin, joilla raskauksien välinen aika oli 18–23 kuukautta.
Koeputkihedelmöityksen tarvetta keskeytyksen jälkeen lisäsivät naisen korkeampi ikä ja pienempi raskauksien määrä keskeytyshetkellä. Raskaudenkeskeytykseen liittyvät tekijät, kuten keskeytysmenetelmä, komplikaatiot tai raskausviikot keskeytyshetkellä, eivät sen sijaan olleet yhteydessä myöhempään koeputkihedelmöityksen tarpeeseen.
Väitöstutkimuksessa todetaankin, että yksi lääkkeellinen raskaudenkeskeytys ei lisää haittatapahtumien riskiä seuraavassa synnytyksessä.
Ennenaikaisia synnytyksiä pystytään harvoin estämään, mutta hyvin ajoitettu seuraava raskaus keskeytyksen jälkeen voi vähentää ennenaikaisen synnytyksen riskiä. Tämä on hyvä huomioida myös ehkäisyn suunnittelussa, tutkija toteaa.
LL Jaana Männistön naistentautien ja synnytysten alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan Oulun yliopistossa perjantaina 3.11.2017.
kuva: Fotolia
