Tietojärjestelmien kanssa taistelu vie kohtuuttoman paljon lääkärin aikaa hektisestä vastaanottotyöstä. Itä-Suomen lääninlääkärin

Helena Kemppisen

mielestä nykyisin käytössä olevat terveydenhuollon tietojärjestelmät ovat täynnä heikkouksia ja altistavat muun muassa lääkitysvirheille.

- Jos ohjelmat olisivat parempia, voisivat terveydenhuollon ammattilaiset keskittyä tärkeämpiin töihin. Työvälineiden, verkkojen ja käyttöliittymien on oltava kunnossa, Helena Kemppinen vaatii.

Opiskeluaikoinaan 1980-luvulla Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa Kemppinen kuuli, että susirajan takana Varkauden Könönpellon terveyskeskuksessa on käytössä ihmeellinen potilastietojärjestelmä.

- Ja kuinka ollakaan, tulin valmistuttuani lääkäriksi Könönpeltoon ja tutustuin tähän aikoinaan niin huippumoderniin järjestelmään, hän naurahti.

Tietojärjestelmät uudistettiin Kemppisen työskennellessä johtavana lääkärinä Varkauden terveyskeskuksessa vuosina 2001-2006. Tätä työtä hän vertaa 20 vuotta vanhan, halvan ja käyttökustannuksiltaan pienen Toyota Corollan vaihtamiseen uudempaan malliin.

- Hankimme perusterveydenhuoltoon, erikoissairaanhoitoon ja vanhustenhuoltoon saman tietojärjestelmän. Kun potilas siirtyy esimerkiksi kirurgian osastolta vanhainkotiin, nähdään suoraan kirurgin tekstit, laboratoriotulokset ja jatkomääräykset. Tämä parantaa potilasturvallisuutta, Kemppinen mainitsi.

Kirjaaminen monimutkaistuu jatkuvasti

Kemppisen mielestä tietotekniikka on helpottanut lääkärin työtä siinä mielessä, että kadonneita papereita ei tarvitse enää metsästää. Tietokoneen kanssa taistelu vie kuitenkin liian paljon aikaa potilaan hoidosta terveyskeskuksissa, koska kirjaaminen ja tilastointi monimutkaistuvat jatkuvasti.

- Me 1980-luvulla opiskelleet emme oikein osaa 10-sormijärjestelmää, kun taas meitä nuorempi sukupolvi mesettää jo sujuvasti. Lääkärien vastaanottoajat venyvät kirjaamisen vuoksi, ja johtavana lääkärinä väsyin selittämään tätä jatkuvasti vaikkapa päättäjille.

Kuka on vastuussa, kun ohjelma ei päivitä muutoksia?

Helena Kemppinen on aina ihmetellyt sitä, kuinka monimutkaista on verenohennuslääkityksen annosten tarkistus tietojärjestelmien avulla. Jos jossakin tietojärjestelmän osiossa kirjataan verenohennuslääkityksen muutos, tieto ei aina siirry toiseen osioon.

- Tämä altistaa virheille myös sairaaloissa. Kenellä on silloin vastuu? Onko oikein asian kirjannut lääkäri vastuussa, vai onko vastuussa sairaanhoitopiirin johtaja tai valtuusto, joka on tehnyt päätöksen tietojärjestelmän hankkimisesta? kysyy Kemppinen.

Hän totesi, että potilaat eivät kuitenkaan ole vaarassa, koska lääkärit ja hoitajat tietävät tietojärjestelmien heikkoudet ja tarkistavat jatkuvasti asioita.

Paras-hanke vaatii tietojärjestelmiltä enemmän

Kemppisen mielestä täytyisi pistää uudenlaiset silmälasit päähän ja katsoa edes joskus asioita tietojärjestelmistä käsin silloin, kun terveydenhuollon muutoksia tehdään. Erityisen tärkeää tämä on nyt, koska Paras-hankkeet ja yhteistoiminta-alueiden muodostaminen ovat alkumetreillä.

- Kuntien tietojärjestelmät saattavat olla samat, mutta käytössä ovat eri versiot, joita on päivitetty eri tahtiin. On välttämätöntä katsoa, mihin monisairaan vanhuksen tietojen pitäisi siirtyä ja kenen pitäisi nähdä nämä tiedot. Kyse on siitä, että potilaan hoidosta muodostuu looginen kokonaisuus. Ei tarvitse olla nörtti, terve järki riittää.

Kemppisen mukaan tietojärjestelmien rajapintojen rakentaminen vie tuonnempana todella suuria rahasummia. Lainsäädäntö tuo omia ongelmiaan rekisterinpitäjän määrittelyineen ja tietosuojasäädöksineen.

Heiluttaako häntä koiraa?

Alueellisten tietojärjestelmien yhteensopivuus on tulevaisuudessa vähintään yhtä tärkeä asia kuin kansallinen terveystietojen lähdearkisto, totesi Kainuun maakuntayhtymän sosiaali- ja terveysjohtaja

Tuomo Pääkkönen

. Itä-Suomen lääketiedetapahtumassa puhunut Pääkkönen ei jaksa uskoa, että kansallinen lähdearkisto valmistuu kevääseen 2011 mennessä.

- Paras-hankkeen myllerryksessä on muistettava, että tietojärjestelmien pitää olla kunnossa ja käytännössä testattuja silloin, kun kunnat muodostavat yhteistoiminta-alueitaan.

Kuopiossa pohdittiin muun muassa sitä, toimivatko tietojärjestelmät lääkärin työn tukena ja kenen ehdoilla sairauskertomusjärjestelmiä on kehitetty. Heiluttaako häntä koiraa?

Kainuussa ohjelmisto-ongelmista selvittiin

Pääkkönen tähdensi, että yhteistoiminta-alueen pitäisi olla yksi rekisterinpitäjä. Kainuun maakuntayhtymä on ollut rekisterinpitäjä siitä lähtien, kun hallintokokeilu alkoi vuoden 2005 alusta. Tämä on helpottanut toimintaa erittäin paljon.

Pääkkösen mukaan Kainuun hallintomallissa asukkaat vapautettiin kuntavankilasta maakuntavankilaan: kuntalainen saa valita vapaasti sen palvelupisteen, esimerkiksi terveysaseman, joka sopii parhaiten hänen kulloiseenkin elämäntilanteeseensa.

- Siksi meidän pitää pystyä siirtämään tietoja sujuvasti tarpeiden mukaan. Hallintokokeilun alussa olimme monen ohjelmiston loukussa: erikoissairaanhoidossa oli käytössä Sairaala-Effica, Kajaanin kaupungissa TK-Effica ja muissa kunnissa Pegasos. Kahdeksassa kunnassa oli kaiken kukkuraksi omat Pegasos-ohjelmistonsa, jotka eivät toimineet yhteen. Tilanteen kaoottisuutta lisäsi vielä se, että työterveyshuollossa, hammashuollossa ja sosiaalitoimessa oli omat ohjelmistonsa, Tuomo Pääkkönen sanoi.

Pääkkönen kertoi olleensa helpottunut siitä, että terveydenhuollon tietojärjestelmät alkoivat toimia kohtalaisen hyvin tammikuussa 2005, joka oli asetettu aikarajaksi tietojärjestelmien saattamiselle kuntoon. Ohjelmien yhteentoimivuus ratkaistiin niin sanotun alueadapterijärjestelmän avulla.

- Tuolloin meillä oli käytössä Sairaala-Effican ja TK-Effican lisäksi Aluepegasos, johon kuntien järjestelmät yhdistettiin. Olisi ollut todella kallista pistää kaikki ohjelmistot yhteen. Meillä ei myöskään ollut eikä ole tällä hetkelläkään sellaista potilaskertomusohjelmistoa, jonka avulla pystyttäisiin hoitamaan sekä erikoissairaanhoidon että perusterveydenhuollon asiat.

Kainuun maakuntayhtymässä tehdään tämän syksyn aikana ratkaisut siitä, mitä miten tietohallinto vastedes hoidetaan.

- Eri toimijoilta on tullut sellaisia viestejä, että muutoksia ei saisi tehdä, koska tietojärjestelmät ovat toimineet hyvin.

Sähköisiä reseptejä kirjoitetaan vuoden kuluttua

Pilottipaikkakunnilla Turussa ja Kotkassa ryhdytään kirjoittamaan sähköisiä reseptejä syksyllä 2008. Sähköinen potilaskertomusarkisto aloittaa toimintansa joko loppuvuodesta 2008 tai alkuvuodesta 2009, ja kansalaisten katseluyhteys heidän omiin terveystietoihinsa on tarkoitus toteuttaa samoihin aikoihin.

Alkuvuoteen 2011 mennessä kaikkien muiden terveydenhuollon toimijoiden paitsi yksityisten terveyspalvelujen tuottajien pitää liittyä näihin palveluihin.