Tyräleikkausrekisteriin kerätään tietoja leikkaustekniikasta, komplikaatioista ja mahdollisista pitkä­aikaisongelmista, kuten kroonisesta kivusta.

Potilaiden vapaus valita hoito­paikkansa korostaa kansallisten laaturekisterien tarvetta myös operatiivisilla aloilla. Gastrokirurgi, LT Jaana Vironen HUS Jorvin sairaalasta muistuttaa, etteivät ­sairaalan volyymi ja leikkausjonojen pituus riitä valintaperusteeksi, vaan sairaaloiden pitää pystyä kertomaan leikkaustuloksensa.

Lisäksi on voitava arvioida, mitkä uudet menetelmät tuottavat entistä parempia tuloksia ja mitkä pitää hylätä.

– Tanskassa on vankkaa näyttöä siitä, etteivät paremmat käytännöt tai muut korjaukset siirry käytäntöön, ellei oman yksikön tuloksesta nähdä mustaa valkoisella. Suomessa tulisi pikaisesti päästä laadun ­seurannassa samalle tasolle naapurimaiden kanssa.

Tietosuojalaki kieltää toistaiseksi potilastietojen käsittelyn yli sairaan­hoitopiirirajojen. Paikallisia rekistereitä kootaan nyt eri puolella maata siinä toivossa, että samalla rakennetaan pohjaa valtakunnallisille ­rekistereille. Vironen on vastannut Jorvissa tyrä­leikkausten laatu­rekisterin kasaa­misesta.

– Suomessa tehdään 15 000 tyrä­leikkausta vuodessa. Volyymi on 
niin suuri, että pienetkin ongelmat vaikuttavat kustannustehokkuuteen 
ja ennen kaikkea potilaiden elämän­laatuun, Vironen sanoo.

Rekisteri on ollut syksyn ajan koe­käytössä. Tietoja kerätään leikkauk­sessa käytetystä tekniikasta, komplikaatioista ja mahdollisista pitkä­aikaisongelmista, kuten kroonisesta kivusta. Vironen arvioi, että leikkausmääristä riippuen hyödyllistä seurantatietoa joudutaan odottamaan kaksikin vuotta.

Juha-Pekka Honkanen
Kuva: Panthermedia