Vähentynyt rasvan kertyminen elimiin voi parantaa aineenvaihdunnan häiriöitä.

Luurankolihaksen parantuva glukoosin soluunotto johtaa koko kehon insuliiniherkkyyden parantumiseen samalla, kun glukoosin soluunotto muissa kudoksissa ei muutu, todetaan Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa.

LL Antti Viljanen selvitti laihdutuksen vaikutuksia glukoosin ja rasvahapon soluunottoon, verenkierron määrän ja rasvan jakautumiseen kudosten ja elinten tasolla 34 terveellä lihavalla koehenkilöllä käyttäen positroniemissiotomografiaa ja magneettikuvausta sekä magneettispektroskopiaa.

Tulokset osoittivat, että koko kehon insuliiniherkkyyden paraneminen erittäin niukkaenergiaisella ruokavaliolla oli yhteydessä luurankolihaksen parantuneeseen glukoosin soluunottoon, mutta se ei ollut yhteydessä rasvakudoksen, maksan tai sydänlihaksen glukoosin soluunottoon.

Maksan insuliiniherkkyys parani laihduttamisella. Maksan ja sydänlihaksen rasvahapon soluunotto väheni yhdessä maksan ja sydänlihaksen rasvapitoisuuden kanssa. Rasvakudoksen ja sydänlihaksen verenvirtaus väheni.

Tulokset viittaavat siihen, että lihavuuteen liittyvä rasvan kertyminen maksaan ja sydänlihakseen on ohimenevää ja johtuu osittain rasvahapon soluunoton vähenemisestä laihduttamisen myötä. Vähentynyt rasvan kertyminen elimiin voi parantaa aineenvaihdunnan häiriöitä, kuten lisätä maksan insuliiniherkkyyttä.

LL Antti Viljasen väitöskirja tarkastetaan 14. elokuuta 2009 Turun yliopistossa.