Lehti 39: Ajan­kohtai­sta 39/2021 vsk 76 s. 2128 - 2129

Laiton uhkaus ei jää enää vain lääkärin harteille

Lakimuutos mahdollistaa sen, että myös työnantaja voi tehdä tutkintapyynnön.

Tiiamari Pennanen
Kuvituskuva 1
Adobe/AOP

Laiton uhkaus, joka kohdistuu henkilöön hänen työtehtävänsä vuoksi, on jatkossa virallisen syytteen alainen.

Rikoslain muutos tulee voimaan 1. lokakuuta. Käytännössä muutos tarkoittaa sitä, että poliisi aloittaa esitutkinnan ja syyttäjä voi syyttää, vaikka asianomistaja ei vaatisi rangaistusta.

Myös lääkäreihin kohdistuu joskus laittomia uhkauksia.

Aiemmin laiton uhkaus työtehtäviin liittyen on ollut asianomistajarikos, jonka tutkiminen edellyttää uhkailluksi tulleen lääkärin pyyntöä.

Lääkäriliiton lakimies Hannele Pöyry ei usko, että lakimuutos suuresti muuttaa sitä, viedäänkö uhkailutapauksia eteenpäin rikosjuttuina. Edelleen lääkäri joutuu olemaan vahvasti mukana prosessissa ja kertomaan esitutkinnassa ja oikeudenkäynnissä tapahtuneesta. Tapaus vääjäämättä henkilöityy lääkäriin.

Lakimuutos on kuitenkin tervetullut, koska se on vahva viesti lainsäätäjältä, että uhkailu ei ole hyväksyttävää, eikä sen eteenpäin vieminen ole yksityisasia.

Pöyry näkee lakimuutoksen erityisesti herätteenä työyhteisöille.

– Lainsäätäjä on todennut, että uhkailun eteenpäin viemisen ei pitäisi olla yksittäisen työntekijän harteilla. Toivoisin, että tästä otettaisiin vahvasti koppi työyhteisöissä. Nollatoleranssi väkivallalle ja sillä uhkailulle tulisi kaikin tavoin näkyä toimintayksiköiden arjessa.

Työyhteisön tuki tärkeää

Tappouhkauksia tai pahoinpitelyuhkauksia voi tulla lääkärille kasvotusten, sähköpostina tai sosiaalisen median alustoilla. Usein uhkailut saavuttavat lääkärin työajan ulkopuolella. Kuitenkin jos ne liittyvät lääkärintyöhön tai työtehtäviin, ne ovat muutoksen piirissä.

– Usein on ihan perusteltua pelätä, että jotain voisi tapahtua. Potilaan kanssa aiemmin käydyssä kanssakäymisessä on voinut olla aggressiivisia piirteitä ja tyytymättömyyden osoitusta. Jos sen jälkeen tehdään tällainen uhkaus, on ymmärrettävää, että pelko nousee pintaan ja omasta turvallisuudesta on syytäkin huolehtia.

Työyhteisön tuki on tärkeä, ja tapaukset tulee analysoida yhdessä läpi esimiehen ja toimipaikan turvallisuusasiantuntijan kanssa.

– Työnantajan tulisi olla mukana prosessissa, jotta lääkäri ei tunne, että yksin omissa nimissään ajaa asiaa.

Työnantajalta tulee saada myös oikeudellista apua. Lisäksi työterveyshuollon tulee olla uhkailun kohteeksi joutuneen lääkärin käytettävissä matalalla kynnyksellä.

Liitolle on tullut viestiä, että osalla työpaikoista työnantajalta ei tule tukea uhkauksen saaneelle lääkärille ja hän jää yksin selvittelemään asiaa.

– Näin ei pitäisi olla. Kun uhkaus on annettu, se horjuttaa koko työpaikan työturvallisuutta ja saattaa vaikuttaa potilaisiinkin. Lisäksi se tuo henkistä kuormaa lääkärille ja voi aiheuttaa poissaoloja, sanoo Pöyry.

Työntekijöiden tulisi tuntea olonsa turvalliseksi, vaikka toimipaikka olisi sellainen, jossa on toistuvaa väkivallan uhkaa ja jopa varsinaista väkivaltaa. Turvanappien, poistumisteiden ja muiden turvajärjestelyjen pitää olla kunnossa.

– Jos lääkäri kohtaa uhkailua, se tulee saattaa esimiehen ja työsuojelun tietoon. Heidän kanssaan analysoidaan tapahtunutta ja mietitään, mihin toimiin ryhdytään.

Rikosilmoituksia tehdään harvoin

Lääkärien oikeusjuttuja 20 vuotta hoitanut asianajaja Tero Lakka kertoo, että laittomiin uhkauksiin liittyviä oikeusjuttuja tulee hyvin vähän. Hän kuitenkin uskoo, että lääkäreitä uhkaillaan enemmän kuin oikeusjuttujen määrä antaisi ymmärtää.

– Minun arvioni mukaan lääkärit eivät tee uhkauksista rikosilmoituksia. Ennen lakimuutosta poliisi ei tutkinut tapausta, jos lääkäri ei itse vaatinut rangaistusta.

Lue myös

Jatkossa tutkintapyynnön voi tehdä kuka tahansa, myös vastoin lääkärin tahtoa, ja koska rikos on virallisen syytteen alainen, poliisi alkaa tutkia tapausta. Lakka arvelee, että työnantaja tuskin tekee tutkintapyyntöä, jos lääkäri on sitä vastaan, mutta lakimuutos mahdollistaa sen.

Jos uhkauksen saanut lääkäri ottaa Lakkaan yhteyttä, prosessi etenee niin, että he käyvät yhdessä tapauksen läpi. Lisäksi Lakka pyytää lääkäriä kirjoittamaan tapauskuvauksen, joka voidaan liittää esitutkintamateriaaliin. Hän tulee lääkärin mukaan poliisikuulusteluun.

Kun poliisi laatii esitutkintapöytäkirjan, Lakka käy sen läpi lääkärin kanssa. Jos syyte nostetaan, hän tulee mukaan käräjäoikeuteen ja avustaa lääkäriä oikeudenkäynnissä.

– Harva lääkäri joutuu useamman kerran oikeudenkäyntiin. Asianajajan tehtävä on kertoa lääkärille tarkkaan eri vaiheiden tarkoitukset.

Oikeusprosessin kulkuun lakimuutos ei juurikaan vaikuta, kertoo Lakka. Lääkärin asema on jatkossakin asianomistaja, ja oikeudenkäynnissä hän on pitkälti todistajan roolissa.

– Se pitää huomioida, että jos lääkäri ei vaadi rangaistusta, hän ei voi valittaa käräjäoikeuden päätöksestä. Syyttäjä voi valittaa siitä huolimatta.

Lääkäriliitto on julkaissut verkkosivuillaan ohjemuistion, josta voi katsoa neuvoja, jos joutuu uhkailun kohteeksi työtehtävässä.

Kirjoittajat

Tiiamari Pennanen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030