Pohjois-Suomessa alkanut sikainfluenssaepidemia leviää koko maahan lähiviikkoina, THL arvioi. Tutkimusprofessori Petri Ruutu painottaa, että ottamalla rokotteen terveydenhuollon henkilöstö voi vähentää tartuntoja hoitamiinsa erityisen alttiisiin potilasryhmiin.

Pohjois-Suomessa alkanut sikainfluenssaepidemia leviää koko maahan lähiviikkoina, THL arvioi. Tutkimusprofessori Petri Ruutu painottaa, että rokottamalla voidaan ehkäistä vakavia sairastumisia, jälkitauteja ja kuolemia.

A(H1N1)-rokotusta kohtaan on noussut viime päivinä voimakasta vastatuulta. Professori Ruutu kirjoittaa päivän Helsingin Sanomissa, että jokaisesta rokotteen osasta on runsaasti tutkimustietoa ja kokemusta aiempien rokotteiden perusteella.

- Rokote ei sisällä aineita, jotka ovat haitallisia sikiölle tai raskauden kululle. Rokotetulta äidiltä siirtyy sikiöön vasta-aineita, jotka suojaavat myös lasta ensimmäisten elinkuukausien aikana.

Vaikutusmekanisminsa ja koostumuksensa perusteella rokotteen odotetaan aiheuttavan samanlaisia haittavaikutuksia kuin kausi-influenssarokotukset.

- Erittäin yleistä on rokotuskohdan kipeytyminen. Joillakin ilmenee lisäksi päänsärkyä, lihas- ja nivelkipua sekä lämmönnousua. Haittavaikutukset menevät ohi päivässä tai parissa.

Ruutu arvioi rokotteen väitettyä yhteyttä ääreishermoston tulehdukselliseen sairauteen, niin sanottuun Guillain-Barrén oireyhtymään.

- Tiedetään, että monet infektiot, myös influenssa, aiheuttavat kyseistä oireyhtymää. Sen sijaan ei ole olemassa tieteellisesti pitävää näyttöä siitä, että oireyhtymä liittyisi influenssarokotteeseen.

Ruudun mukaan rokottamalla kattavasti komplikaatioille alttiit ryhmät Suomessa voidaan ehkäistä merkittävä määrä vakavia sairastumisia ja kuolemia.

- Ottamalla rokotteen terveydenhuollon henkilöstö voi vähentää tartuntoja hoitamiinsa erityisen alttiisiin potilasryhmiin. Rokotuksilla taataan myös henkilökunnan riittävyys epidemian aikana.

Ruutu kertoo, että Suomessa käytettävä sikainfluenssarokote on "täsmärokote": virus ei ole ehtinyt muuntua puoli vuotta sitten rokotteeseen tehdyn virusvalinnan jälkeen.

- Rokotteen tiedetään synnyttävän riittävästi vasta-aineita rokotetussa jo yhden rokotuskerran jälkeen, ja siksi siltä voidaan odottaa hyvää tehoa.

Terveydenhuollon henkilöstön rokotukset ovat jo alkaneet muun muassa Rovaniemellä ja Helsingissä. Ruutu uskoo, että suurin osa riskiryhmiin kuuluvista saa rokotteen ennen kuin sikainfluenssa äityy heidän asuinseudullaan epidemiaksi.

Viimeisen kahden viikon aikana on todettu noin sata A(H1N1)-tartuntaa. Suurin osa viime viikon tartunnoista ilmeni Pohjois-Suomessa.

Jaana Ahlblad
kuva: Pixmac