Terveyskeskusten lääkäritilanne on parantunut, mutta alueelliset erot ovat suuria, kertoo tuore Terveyskeskusten lääkäritilanne -tutkimus. Menestyjiin kuuluu Lappeenranta, joka on onnistunut tavoittamaan eurolääkärit. Resepti on yksinkertainen: koulutusta, konsultaatioapua ja kollegoita.

Lappeenranta on yksi niistä kunnista, jotka ovat nujertaneet lääkärivajeen käytännössä kokonaan. Vielä vuosi sitten kaupungissa oli lähes viidennes vakansseista täyttämättä.

Johtavan lääkärin Pekka Keräsen mukaan muutos on systemaattisen työn tulos: Kun huomattiin, ettei kokeneita yleislääkäreitä ole saatavilla, panostettiin nuoriin lääkäreihin. Eurolääkäreille kehitettiin koulutusohjelma, johon kuuluu kunnon ohjaus, koulutus sekä konsultaatioapua. Lisäksi nimettiin koulutuksesta vastaava lääkäri ja toinen lääkäri hänen avukseen tutorointiin.

- Toivomme, että nuoret lääkärit voivat ajatella uraa perusterveydenhuollossa. Pyrimme tarjoamaan heille riittävän tuen, jotteivät työtehtävät muodostu liian vaativiksi. Puskaradio toimivasta systeemistämme on alkanut toimia, sillä nuorilta lääkäreiltä on tullut yhteydenottoja, Keränen sanoo.

Keräsen mukaan Lappeenrannassa on enemmän Venäjältä ja Virosta tulleita lääkäreitä kuin maassa keskimäärin, mutta heidän varaansa hyvä lääkäritilanne ei rakennu.

Lappeenranta vähentää ostopalveluja

Lappeenrannassa kunta yrittää itse täyttää avoimet tehtävänsä ja ostopalveluja käytetään lähinnä määräaikaisiin sijaisuuksiin. Vuokralääkärien avulla hoidetaan 46 virasta noin seitsemää.

- Virkalääkärit ovat ensisijainen tavoitteemme. Tällä hetkellä näyttää siltä, että ensi vuonna voimme jopa vähentää jonkin verran ostopalveluita.

Vuoden alusta kaupungin perusterveydenhuolto siirtyy osaksi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiriä, jossa perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito yhdistyvät samaan organisaatioon.

Samaan aikaan lopuiltakin seudun terveysasemilta puretaan väestövastuu ja siirrytään työajalliseen malliin.

- Olemme huomanneet, että omalääkärimallissa ongelmat alkavat heti, jos lääkäreitä puuttuu vahvuudesta.

Ulkoistaminen ratkaisi tilanteen Keski-Pohjanmaalla

Toinen näkyvä trendi eilen julkaistussa Lääkäriliiton Terveyskeskusten lääkäritilanne -tutkimuksessa on ulkoistamisen lisääntyminen. Selvimmin tämä toteutuu Keski-Pohjanmalla, jossa kolmannes lääkärinviroista on ulkoistettu.

Keski-Pohjanmaan jokivarsikuntien terveyspalveluista vastaava peruspalveluliikelaitos Jyta oli vuodenvaihteessa pakkotilanteen edessä: Kun lääkäreitä ei ollut saatavissa, palvelut oli ostettava yritykseltä. Nyt 19,5 vakanssista kaksi kolmasosaa hoidetaan yrityksen voimin.

- Palvelujen saatavuus on huomattavasti parempi nykyisin, mutta yritysten kautta työskentelevien lääkäreiden vaihtuvuus on osittain suurta. Hoidon jatkuvuus ja laatu olisivat parempia, jos hoitosuhteet olisivat pidempiä, johtava lääkäri Esa Jaakkola sanoo.

Vielä vuosi sitten hoitamatta oli kolmannes kuntayhtymään kuuluvien kuntien lääkäriviroista. Nyt vajetta ei ole. Tämän vuoden alusta Jyta on vastannut Halsuan, Kaustisen, Lestijärven, Perhon, Toholammin, Vetelin ja Kannuksen perusturvapalveluista.

Jaakkola kertoo kuntayhtymän olevan ostolääkäreiden varassa myös seuraavat vuodet. Hän uskoo, ettei virkatyö houkuttele, koska terveyskeskus on raskaan työpaikan maineessa.

- Perinteinen käsitys on, että virkaehtosopimus sitoo enemmän, mutta terveyskeskukset pystyvät nykyään lähes samoihin joustoihin kuin keikkafirmat. Myös palkkauksen suhteen joustoja löytyy.

Jaakkolan kokemusten mukaan terveysasemat, joilla ei tarvitse päivystää, ovat muita houkuttelevampia.

Rusinat menivät, kuka hoitaa loput?

Vaikka lääkäritilanne kokonaisuudessaan on parantunut, alueellisia eroja on edelleen paljon. Maakunnista suurin vaje, 22,8 %, on Pohjois-Karjalassa.

Joensuussa lähes joka neljäs lääkärivirka on hoitamatta. Kolmannes 42 virasta on ulkoistettu. Virkalääkäreitä on töissä vain vähän toistakymmentä.

Joensuu toivoi saavansa ulkoistamisen avulla lisää lääkäreitä, mutta toisin kävi. Kun kilpailutuksen voittanut yritys ei saanut palkattua lääkäreitä kaupungin ulkopuolelta, se rekrytoi viisi kantakaupungin virkalääkäriä palvelukseensa. Tätä ennen jo kaksi virkalääkäriä oli houkuteltu yritysten palkkalistoille kantakaupungista.

- Keikkafirmat ottavat rusinat pullasta. Keikkafirma kysyy, mitä haluaisit tehdä ja soveltaa työnkuvan sen mukaan sekä maksaa kuntaa paremman palkan, johtava ylilääkäri

Anne Karttunen

sanoo.

Karttusen mukaan myös kunnissa haluttaisiin tarjota lääkäreille räätälöityjä työnkuvia, mutta vain toivottujen työkuvien tarjoaminen ei ole mahdollista, koska lakisääteiset vähemmän halutut tehtävät on myös hoidettava.

Karttusen mukaan Joensuussa on tavoitteena järjestää terveyspalvelut omin voimin.

- Ymmärtääkseni myös paikalliset poliitikot kannattavat virkalääkäreitä. Lähialueella tarvittaisiin yhteinen päätös, että ostopalveluista luovutaan.

Vajetta on pahentanut luonnollinen poistuma: vuoden aikana yksi lääkäri on siirtynyt sairaalaan töihin ja kaksi eläkkeelle. Sairaalaan siirtyneiden eurolääkäreiden tilalle ei ole saatu sijaisia, kuten aiemmin.

Työputken kautta erikoistumaan?

Joensuussa on syntynyt Karttusen mukaan lumipalloilmiö. Kun yksi lääkäri lähtee, seuraava lähtee helpommin ja jäljelle jääneiden työkuorma kasvaa. Virkojen täyttämistä helpottaisi, jos kaupunki saisi kerralla useamman lääkärin töihin.

Tilanteen parantamiseksi on tehty Karttusen mukaan paljon töitä. Elokuussa luovuttiin väestövastuusta, jotta lääkäreille saatiin työaika ja rajatumpi työmäärä. Virkalääkärien palkkausta on tarkistettu, työmäärä yritetty pitää kohtuullisena sekä hoitohenkilökuntaa on lisätty.

- Se on selvää, että myös kuntien on muututtava joustavammiksi. Myös rekrytointitaidoista kannattaa ottaa oppia ostopalveluyrityksiltä.

Joensuussa aloitetaan alkuvuodesta kahden vuoden mittainen eurolääkärien työputkijärjestelmä. Pakettiin kuuluu, että ensin työskennellään päivystyksessä, sitten viisi kuukautta Joensuun keskustan toimipisteessä, toiset viisi kuukautta maaseutukunnassa ja loput sairaalassa. Putken kautta eurolääkäri saa option erikoistumispaikkaan.

- Jyväskylässä putkesta on hyviä kokemuksia ja siellä ollaan luopumassa ostopalveluista kokonaan.

Vaikka lääkäripula on joka päivä läsnä, valoa pilkahtelee jo terveysaseman takaa. Yksi lääkäri palasi virkavapaalta joulukuussa ja kolme muuta palaavat tammi-maaliskuussa, yksi virka täyttyy maaliskuussa.

Apua haetaan ulkoistamisesta

Terveyskeskusten lääkärivaje on kääntynyt laskuun ensimmäisen kerran kymmeneen vuoteen. Kun vuosi sitten terveyskeskuslääkärin viroista 11 % oli kokonaan täyttämättä, tänä vuonna tekijä puuttui 6,8 %:sta virkoja.

Tutkimustulosten mukaan vajeen taittuminen johtuu sijaisten paremmasta saatavuudesta. Toiseksi lääkäripulaa on helpottanut se, että yhä useampi kunta on ulkoistanut tehtäviä lääkäripalveluyrityksille ja luopunut virkojen täyttämisestä itse. Ulkoistettujen virkojen määrä on kasvanut vuodessa 175 virasta 262:een. Vastaavasti tilapäisiin sijaisuuksiin käytettävien ostopalvelujen käyttö on vähentynyt 30 vakanssilla.

- Suunta on oikea. On toiminnallisesti parempi ulkoistaa kokonaisuus ja pyrkiä pidempiaikaiseen yhteistyöhön kuin pyrkiä hankkimaan lyhyeksi määräajaksi paloa sammuttamaan yksittäisiä lääkäreitä, Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Heikki Pälve sanoo.

- Jatkossa on varmasti muitakin keinoja kuin ulkoistukset saada lääkäreitä perusterveydenhuoltoon. Pohjoismaissa perusterveydenhuoltoa on kehitetty onnistuneesti, joten se on mahdollista myös meillä.

Lääkäriliiton tutkimukseen vastanneista johtavista lääkäreistä kaksi kolmasosaa piti lääkäritilannetta erittäin tai melko hyvänä. Sairaanhoitopiireittäin tilanne on tervehtynyt eniten pääkaupunkiseudulla ja Etelä-Karjalassa.

Pälveen mukaan vajeen taittuminen on odotettua. 1990-luvun alussa 11 prosentin lääkärivaje kutistui olemattomiin vuodessa.

Vaikka lääkäritilanne on parantunut lähes 40 %:ssa terveyskeskuksista, joka neljännessä terveyskeskuksessa vaje on kasvanut. Joka viidennessä terveyskeskuksessa on edelleen yli 20 % lääkärintehtävistä kokonaan hoitamatta.

Pälveä huolestuttaa alueiden mahdollinen eriarvoistuminen. 20 vuotta sitten tilanne helpotti kaikkialla, nyt vaje vaihtelee Päijät-Hämeen nollalukemista Pohjois-Karjalan lähes 23 %:iin.

- Tässä on ilmeisesti kyse laajemmasta yhteiskunnallisesta rakennemuutoksesta. Korkeasti koulutettujen ihmisten on vaikea muuttaa alueille, josta vain peruskoulunkin käyneet muuttavat pois. Ongelmaa ei pidä yksinkertaistaa vain lääkärimääriin tai paikallisen terveyskeskuksen huonoon houkuttelevuuteen.

Lääkäritilanne on parantunut erityisesti isoissa, yli 15 lääkärin terveyskeskuksissa. Huonoin tilanne on edelleen pienissä, alle kuuden lääkärin terveyskeskuksissa, joissa vaje on 11,7 %. Ulkoistuksia on tasaisesti kaikissa kokoluokissa.

Pienin lääkärivaje 3,5 %, on yli 100 000 asukkaan väestöön pohjaavien terveyskeskusten alueella. Tämän lisäksi lääkäripula on helpottanut erityisesti väestöpohjaltaan 20 000-50 000 asukkaan terveyskeskuksissa.

- Tärkeintä on väestöpohjan suuruus yksittäisen terveysaseman koon sijaan, Pälve sanoo.

Osto vai ulkoistus?

Ostopalvelut: Kunta ostaa lääkärintyötä yrityksiltä kunnan virkapohjaisten tehtävien hoitoon.

Ulkoistaminen: Kunta luopuu virkojen täyttämisestä itse ja ulkoistaa lääkärintehtävät yksityiselle yritykselle.

Terveyskeskusten lääkäritilanne -tutkimus perustuu yhden päivän, 7.10.2009, tilanteeseen. Tiedot koskevat päiväaikaista toimintaa. Lääkäriliitto teki tutkimuksen yhteistyössä Kunnallisen työmarkkinalaitoksen, STM:n ja THL:n kanssa.