Väitöstutkimuksen mukaan rinovirusinfektio ja/tai ihottuma voi olla ensimmäinen merkki pienen lapsen alkavasta astmasta, jonka kehittymistä voidaan ehkäistä tehokkaalla alkuvaiheen hoidolla.

Väitöstutkimuksen mukaan rinovirusinfektio ja/tai ihottuma voi olla ensimmäinen merkki pienen lapsen alkavasta astmasta, jonka kehittymistä voidaan ehkäistä tehokkaalla alkuvaiheen hoidolla.

Pienen lapsen uloshengitysvaikeus on lähes aina virusinfektion laukaisema. Perinteisesti taudinaiheuttajana on pidetty pääasiassa RS-virusta.

Vuosina 2000 - 2002 Turun yliopistollisessa keskussairaalassa uloshengitysvaikeuden vuoksi hoidetuista 293 lapsesta (3 kk–16 v) 88 %:n nenänielun imulimanäytteestä todettiin todennäköinen uloshengitysvaikeuden aiheuttava virus. Yleisimmät virukset olivat RSV (27 %), enterovirukset (25 %) ja rinovirus (24 %).

Taudinkuva eri virusten aiheuttamassa uloshengitysvaikeudessa on samanlainen, mutta sen hoitoennuste on erilainen riippuen taudin aiheuttajasta ja lapsen astman riskitekijöistä. Aikaisemmissa tutkimuksissa ei ole huomioitu astman riskitekijöiden ja eri virusten vaikutusta hoitoon.

Prednisolonihoito ei vaikuttanut lasten sairaalahoitoajan pituuteen, mutta se vähensi uusien kohtausten määrää lapsilla, joilla oli rinovirusinfektio tai lääkärin toteama ihottuma. Toistuvan uloshengitysvaikeuden riskitekijöitä olivat alle vuoden ikä, atopia ja äidin astma.

Sairaalahoitoa vaatineen taudin jälkeen noin 40 - 60 % lapsista kärsii toistuvista uloshengitysvaikeuksista leikki-iässä. Olisi tärkeää tunnistaa nämä lapset jo alkuvaiheessa. Pienille lapsille ei voi tehdä keuhkojen toimintakokeita.

LL Pasi Lehtisen väitöskirja ”Pienen lapsen uloshengitysvaikeus” tarkastetaan torstaina 10.6.2010 klo 12 Turun yliopistossa.