Lapsetkin saavat oman lihavuuden hoitosuosituksen
Lapsi on ylipainoinen, jos hänen painonsa ylittää 20 prosenttia painokäyrän keskiarvon.
- Emme tiedä, kuinka paljon Suomessa on ylipainoisia lapsia ja nuoria, sillä sitä ei ole kattavasti tutkittu. Ainoat tiedot perustuvat koululaisten ja asevelvollisten painotilastoihin. Koska aikuisten ylipainoisten määrä on viime vuosina lisääntynyt selvästi, voidaan ajatella näin käyneen lastenkin kohdalla. Istuva elämäntapa lihottaa myös lapsia ja nuoria, sanoo professori Pertti Mustajoki HUS:sta.
Mustajoki kertoi Pohjolan Lääketiede -tapahtumassa, että aikuisten lihavuuden Käypä hoito -suosituksen rinnalle on päätetty tehdä hoitosuositus myös lapsille ja nuorille. Hän huomauttaa, että aikuisten ja lasten laihduttamisessa on eroja, joten oma suositus onkin tarpeen.
- Aikuisilla tavoitteena on 5-10 prosentin pysyvä painonlasku. Kasvavan lapsen tavoitteeksi sen sijaan pitäisi asettaa se, ettei paino nouse, jolloin pituuskasvu vähitellen korjaa ylipainon. Ainoastaan vaikeassa lihavuudessa voidaan tavoitella suoranaista painon vähenemistä, mutta silloinkin hyvin maltillisesti korkeintaan prosentin verran kuukaudessa, Mustajoki korostaa.
Syömisen kontrollointi vain pahentaa
Siinä missä aikuisille opetetaan uusia elämäntapoja ja syömisen hallintaa, lasten kontrollointia tulee päinvastoin välttää.
- Jos vanhemmat kovasti vahtivat syömistä ja varoittavat syömästä liikaa, voi kontrollointi kääntyä itseään vastaan. Lapsi haluaa tehdä päinvastoin kuin käsketään ja ehkä ahmii salaa, Mustajoki sanoo. Hän myöntää senkin, että varsinkin tyttöjen laihduttamisessa piilee myös syömishäiriöiden vaara.
Ylipainoisen lapsen vanhemmat tarvitsevatkin omaa ohjausta, jotta perheen elämäntavat muuttuisivat kokonaisuudessaan, ei vain lapsen osalta.
Tätä käsitystä tukee myös tuore Kuopion yliopistossa tehty väitöskirja. MD Ricardo Fuentesin tutkimuksessa todettiin sydän- ja verisuonitautien riskitekijöiden, verenpaineen, painoindeksin ja kolesterolin, esiintyvän perheittäin. Fuentes kannustaa sydän- ja verisuonitautien ehkäisyn aloittamiseen jo äitiys- ja lastenneuvolassa.
- Kun syöminen muuttuu perheessä terveellisemmäksi ja vähennetään houkutuksia, myös lapsen ruokailutottumukset tervehtyvät. Lasta palkitaan hyvästä toiminnasta kiitoksin, ei rahalla eikä lahjoilla, korostaa Mustajoki.
Mainonta kuriin!
Suomalaisten tupakointi on vähentynyt tupakkalain rajoituksin, joihin sisältyy myös mainoskielto. Pertti Mustajoki ulottaisi mainoskiellon myös roskaruokaan.
- Minkä ihmeen vuoksi sallitaan lelujen jakaminen lasten pikaruoka-annoksissa? Mustajoki ihmettelee.
Hän edellyttää lihavuuden ennaltaehkäisyyn sisältyvän selkeitä yhteiskunnallisia ratkaisuja. Koululiikuntaa pitäisi lisätä, ja kaikin tavoin edistää houkuttelevien liikuntaympäristöjen rakentamista. Pakottamista ja terveysfasismia tulisi silti välttää. Liiallinen laihdutusintoilu ei ole sekään tervettä.
Hymynkare suupielessä Mustajoki tunnustaa seuranneensa suomalaisten missien painoindeksien kehittymistä parin viime vuosikymmenen aikana.
- 2000-luvulla olemme jo päässeet lähelle normaalia hoikkuutta, kun nykyisen Miss Suomen painoindeksi on jo 19. Onkin ollut aika huvittavaa seurata kuumaa keskustelua Anna Strömbergin kaksoisleuasta. Nyt on sentään missi, joka ei enää ole alipainoinen, hymyilee Pertti Mustajoki
