Jopa pienet lapset osaavat kuvata kipujaan ja käyttävät rikasta kieltä kertoessaan niistä.

Terveystieteiden lisensiaatti Riitta-Liisa Kortesluoman väitöstutkimuksen lähtökohtana on ajatus, että lapsella on oikeus tulla kuulluksi häntä itseään koskevissa asioissa ja että lapset ovat kykeneviä sosiaalisia toimijoita. He pystyvät toimimaan tiedonantajina, ilmaisemaan tunteensa ja reaktionsa, mikäli aikuiset käyttävät lapsikeskeisiä menetelmiä tiedonhankinnassa. Tämä laadullisin menetelmin (lasten haastattelu ja piirustukset) toteutettu tutkimus kohdistuu sairaalahoidossa olevien 4–11-vuotiaiden lasten itsensä raportoimiin kipukokemuksiin ja tuo esiin keinoja, joilla terveydenhuoltohenkilöstö voi edistää sekä lasten kivun arviointia että sen hoitamista.


Tutkimustulokset osoittavat, että jopa pienet lapset osaavat kuvata kipujaan ja käyttävät rikasta kieltä niiden kuvaamisessa, siksi heidät tulee nähdä kipunsa asiantuntijoina kipuhoidon vaihtoehtojen maksimoimiseksi.

Piirustuksissaan sairaalahoidossa olevat lapset kuvasivat itsensä hoito- ja lääketieteellisten toimenpiteiden kohteena, sen sijaan terveet verrokkiryhmän lapset kuvasivat perheenjäsenten välisiä suhteita. Piirustuksista arvioituna sairaalahoidossa olevien lasten tiedollisen kehityksen taso osoittautui matalammaksi kuin terveiden lasten, kun taas terveiden lasten piirustuksissa oli havaittavissa tunne-elämään liittyviä häiriöitä. Sairaalahoidossa olevat lapset olivat hyvin aktiivisia yrittäessään itse selviytyä kivuistaan, mikä osoittaa lasten olevan sosiaalisia toimijoita suhteessa kipuunsa. He odottivat terveydenhuoltohenkilöstöltä ammatillisuutta, aikaa ja myötäelämistä ja arvostivat läheistensä antamaa hoivaa ja huolenpitoa.

Terveystieteiden lisensiaatti Riitta-Liisa Kortesluoman väitöskirja Hospitalized children as social actors in the assessment and management of their pain tarkastetaan 20.11.2009 Oulun yliopistossa.