Otsoni ja ilmansaasteet pahentavat lasten ja vanhusten hengityselinsairauksia. Väitöstutkimus selvitti ulkoilman saasteille altistumisen akuutteja vaikutuksia terveyteen pääkaupunkiseudulla.

Altistuminen otsonille ja liikenteestä peräisin oleville ilmansaasteille, kuten ultrapienille hiukkasille, lisää lasten poliklinikkakäyntejä astman vuoksi. Vanhusten sairastuvuus ja kuolleisuus hengityselinsairauksiin lisääntyvät otsonin, pienhiukkasten ja karkeiden hiukkasten pitoisuuksien suurentuessa.

Ilmansaasteista osa kulkeutuu kaukolaskeumana, osa tulee liikenteestä. Liikenneperäisten hiukkasten vaikutus lasten astman pahenemiseen näkyi tutkimuksessa 3–5 päivän viiveellä. Yli 65-vuotiailla ilmansaasteet vaikuttivat hengityselinsairauksien pahenemiseen välittömästi.

Karkeat hiukkaset, joita on runsaasti keväisin hiekoituspölyn noustessa ilmaan, vaikuttivat aikuisten ja vanhusten astman ja kroonisen keuhkoahtaumataudin pahenemiseen välittömästi. Lasten astmaan karkeilla hiukkasilla ei havaittu olevan vaikutusta.

Tutkimuksessa arvioitiin aikasarja-analyysillä ilmansaastepitoisuuksien päivittäisvaihtelun yhteyttä päivittäisiin sydän- ja hengityselinsairauksista johtuviin poliklinikkakäynteihin, sairaalaanottoihin ja kuolemiin vuosina 1998–2004 pääkaupunkiseudulla.

Tutkimuksessa todetaan, että kansainvälisten päästörajoitusten edistämisen lisäksi erityisesti lasten ja ikääntyneiden altistumista liikenteen päästöille pitäisi rajoittaa.

FM Jaana Halosen väitöskirja tarkastetaan Kuopion yliopistossa 3.7.2009.