Lasten ja nuorten terveysseurannan hankkeen, LATE:n, pyrkimyksenä on kehittää valtakunnallista tilastointia varten lasten ja nuorten terveysseurantajärjestelmä, joka perustuu neuvoloiden ja kouluterveydenhuollon keräämiin tietoihin. Neuvoloiden ja kouluterveydenhuollon tarkastuksissa kerätään jatkuvasti paljon tietoja, joita ei nykyisellään pystytä hyödyntämään valtakunnallisesti. Tilastotietoja tarvitaan siksi, että lasten ja nuorten hyvinvointia voidaan seurata ja kehittää palveluja tuonnempana.

- Lasten terveydestä, erityisesti alle 11-12-vuotiaista lapsista, on tällä hetkellä vähän seurantatietoa. Valtakunnallisesti kattavia tietoja on saatavissa vain heidän kuolleisuudestaan, sairaalahoitojaksoistaan ja oikeuksistaan erityiskorvattaviin lääkkeisiin. Rokotuksista ja imeväisikäisten ravitsemuksesta on kerätty tietoa eri vuosina otantatutkimuksina, kertoo asiantuntija

Päivi Mäki

Kansanterveyslaitokselta.

Terveydenhoitajat koulutettiin keräämään tietoja yhtenäisellä tavalla neuvoloiden ja koulujen määräaikaistarkastuksissa. He tutkivat esimerkiksi lasten näön, kuulon, painon, pituuden, pään ympäryksen ja verenpaineen. Viisivuotiaille tehtiin lisäksi neurologinen seulontatutkimus LENE.

Koulujen terveystarkastuksissa mitattiin ensimmäisen, viidennen ja kahdeksannen luokan oppilailta myös vyötärönympärys ja arvioitiin heidän puberteettikehitystään. Vanhemmilta tiedusteltiin esimerkiksi lasten liikuntaharrastuksista, ruokailusta ja lasten sekä perheen sairauksista.

Terveystietoja kerättiin viime vuonna noin 1 500 lapselta ja nuorelta eri puolilta Suomea. Tuloksia analysoidaan parhaillaan Kansanterveyslaitoksella.

- Olemme kiinnostuneita nyt siitä, mitkä kehittämistämme mittareista toimivat ja miten luotettavaa tieto on. Jo tämän pilottitutkimuksen tulokset täydentävät lasten valtakunnallisen terveysseurannan niukkoja tietoja, Päivi Mäki sanoo.

Määräaikaistarkastukset yhtenäisiksi

LATE:n tutkijat ovat tehneet yhdessä Stakesin kanssa muun muassa avohoidon tilastouudistustyötä ja määritelleet Suomen Kuntaliiton kanssa sähköisen potilaskertomuksen kehittämistyöhön liittyen lasten kasvun ja kehityksen yhdenmukaiset, rakenteiset tiedot.

Mäen mukaan tavoitteena on se, että lasten ja nuorten hoidon, terveysneuvonnan ja seurannan kannalta keskeisimmät tiedot kootaan sähköisesti yhdenmukaisella tavalla ja tiedot ovat rekisteröityjen suostumuksella käytettävissä yli rekisterinpitäjien rajojen.

- Tässä työssä on ollut erityisen haasteellista se, että terveystarkastusten käytännöt vaihtelevat paljon eri puolilla Suomea, vaikka on olemassa valtakunnalliset suositukset. Terveysseurannan vuoksi olisi tärkeää, että määräaikaistarkastukset toteutettaisiin tarpeeksi yhtenäisellä tavalla koko Suomessa, Mäki painottaa.

LATE-hankkeen kokemusten pohjalta laaditaan neuvoloiden ja kouluterveydenhuollon käyttöön käsikirja terveystarkastuksissa tehtävistä tiedon keräämisen standardoiduista mittausmenetelmistä.

Tiedon keräämistä on tarkoitus kehittää myös opiskeluterveydenhuoltoon soveltuvaksi. Opiskelijoiden terveysseurantaa testataan Vantaan ammattiopistossa tänä keväänä.

Lasten terveyseroja pyritään kaventamaan

Valtakunnallisia tietoja lasten ja nuorten terveyseroista on myös niukasti saatavilla tällä hetkellä. Lasten terveyserojen kaventamishanke, TEROKA, kokoaa aineistoa terveyserojen kaventamisen kansallista toimintaohjelmaa varten. TEROKA on Kansanterveyslaitoksen, Stakesin ja Työterveyslaitoksen yhteinen projekti, jonka tavoitteina on muun muassa lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen ja lapsiperheiden köyhyyden vähentäminen.

- LATE:n kehittämiä tiedon keräämisen menetelmiä käytetään myös TEROKA:ssa. Kokoamme Kainuussa ja Turussa kaikkiaan 6 000 lapsen terveystiedot. Tarkoituksenamme on selvittää sitä, miten lasten terveysseuranta soveltuu sosioekonomisten terveyserojen tutkimiseen, kertoo projektikoordinaattori Elisa Hyvönen Kansanterveyslaitokselta.

Tällä tavoin voidaan tutkia lasten terveyttä ja siihen liittyviä tekijöitä muun muassa vanhempien koulutuksen ja ammattien sekä perhetilanteen mukaan.

- Lasten terveyserojen kaventaminen edellyttää sitä, että lapsen etu otetaan vastedes nykyistä paremmin huomioon lainsäädännössä, suunnittelussa ja päätöksenteossa. Painopisteen tulee olla ennalta ehkäisevissä palveluissa, ja hallinnonalojen yhteistyö on erityisen tärkeää, Hyvönen linjaa.