Lastenortopedi epäilee MOT:n väitteitä

– Lapsia sidotaan vain lääketieteellisin perustein, HUS:n Uuden lastensairaalan kirurgian ylilääkäri sanoo.

HUS:n Uuden lastensairaalan kirurgian ylilääkäri, lastenortopedi Pentti Kallio tunnistaa Ylen MOT-ohjelmassa puidut hoitajien kuormitusongelmat.

Kallion mukaan näitä viestejä on tullut jo ainakin kymmenen vuotta ja hoitajien esimiehet ovat tehneet hartiavoimin töitä työn kuormituksen keventämiseksi.

Kallio sen sijaan pitää harhaanjohtavana sitä, että MOT-ohjelmassa linkataan yhteen henkilöstön resurssivaje ja potilasturvallisuus. Hän epäilee, etteivät kaikki ohjelmassa esitetyt väitteet lastensairaalan potilasturvallisuuden puutteista pidä paikkaansa.

– En voi uskoa, että kukaan lääkäreistämme antaisi sellaisen määräyksen, että sitokaa lapsi, jotta hoitajat pääsevät hoitamaan muita potilaita, hän sanoo.

Lapsen sitomisesta on selkeät ohjeet. Sitomiseen pitää olla lääketieteellinen peruste, ja se tapahtuu aina lääkärin määräyksestä.

Esimerkiksi huuli–suulakihalkiopotilaille, joille on tehty operaatio kasvoihin, leikkauskohtaa täytyy suojella niin, ettei lapsi pääse siihen käsiksi. Sitominen on tällöin lapsen parhaaksi.

Leikkauksia ei peruta henkilövajeen takia

Kallion mukaan ei myöskään pidä paikkaansa, että sydänleikkauksia peruttaisiin teho-osaston henkilövajeen vuoksi.

Takavuosina kiireettömiä leikkausaikoja jouduttiin kyllä siirtämään tila- ja henkilöresurssien optimaalisen käytön perusteella, kun kiireisempi potilas ajoi jonossa ohi.

Tämän asian kuntoon saattamiseksi on tehty töitä. Uuteen lastensairaalaan saatiin uusi tehovalvontayksikkö, jossa työskentelee kaksi–kolme hoitajaa ja joka voi ottaa kolme–neljäkin potilasta.

– Tällä on pystytty puskuroimaan tehopaikkojen kysyntää, joka saattaa vaihdella jyrkästikin.

Lisäksi sairaalassa on onnistuttu Lean-projektin avulla suunnittelemaan elektiiviset tehohoitojaksot niin, että kuormituksen vaihtelu tasoittuu.

– Kaiken tavoitteena on ollut se, että henkilökunnan työn kuormituksen vaihtelu vähenisi.

Perheiden luottamus voi nakertua

Erityisen harmissaan Kallio on sairaalan haittailmoitusten puimisesta ohjelmassa.

– Sairaalan sisäisten HaiPro- tai riski-ilmoitusten käyttö tällaisessa asiayhteydessä voi vahingoittaa viime kädessä potilaita. Pahimmassa tapauksessa tämä nakertaa perusteettomasti vanhempien ja perheiden luottamusta sairaalaan.

Jotta HaiPro-järjestelmä toimisi, kynnys haittailmoituksen tekemiseen pitäisi olla matala. Mitä enemmän ilmoituksia tehdään, sitä tyytyväisempiä ollaan. Järjestelmä ei toimi, jos halukkuus tehdä ilmoituksia vähenee.

Kallio pelkää, että kohu voi luoda juopaa hoitajien ja lääkäreiden välille.

– Hoitajat haluaisivat lisää resursseja. Peruste on, että nyt joudutaan kovasti venymään. Sairaalatyön luonteeseen kuuluu, että joskus joudutaan venymään. Välillä täällä venyvät lääkärit, välillä hoitajat ja välillä kaikki yhdessä.

Hoitajien kuorma heijastuu lääkäreihin

Lastenklinikan lääkärien vastaava luottamusmies, lastentautien erikoislääkäri Kristiina Aalto ei yllättynyt MOT-ohjelman esiin tuomasta hoitajien kuormituksesta. Hän on huomannut, että joillakin osastoilla hoitajat ovat kiireisiä.

Hoitajien tapa viestiä epäkohdista nimettömässä kirjeessä kielii Aallon mukaan pelosta ja työhyvinvoinnin ongelmista.

– Lääkäreillä asiat eivät ole niin huonosti. Hoitajilla on enemmän stressiä. Lääkärit ovat ehkä tottuneempia vaihtelevaan työnkuvaan, ja työ on erilaista. Uskoisin, että lääkärien työhyvinvointi on tällä hetkellä parempi kuin hoitajien, Aalto sanoo.

Tilanne heijastuu lääkäreihin esimerkiksi niin, ettei hoitaja ole aina tavoitettavissa.

– Tämä on hidastanut asioita, ja joskus prosessit tökkivät.

Aalto kuitenkin huomauttaa, ettei jokaisessa yhden hengen potilashuoneessa voi olla koko ajan hoitaja paikalla, vaan tällöin käytetään digiseurantaa ja monitoreja.

"Meillä on hyvä työporukka"

Aalto pitää tärkeänä HUS:n päätöstä tehdä selvitys Uuden lastensairaalan tilanteesta ja resursoinnista. Arvioinnissa kuullaan myös henkilöstöä.

Aallon mukaan henkilökunta kokee, ettei heitä ole ihan joka asiassa kuultu, kun sairaalaa on tehty potilaiden ehdoilla.

Uudessa sairaalassa kaikki prosessit eivät ehkä vielä ole hioutuneet kuntoon.

– Nyt pitää pohtia, miten prosesseja voidaan parantaa. Ajattelen niin, että asiat voidaan ratkaista ja niiden eteen kannattaa tehdä töitä. Henkilökunnan hyvinvointi heijastuu suoraan potilastyöhön.

Sairaalassa on tähänkin asti yritetty korjata esiin tulleita puutteita, kuten rakennuksen ongelmia.

Aalto muistuttaa, että Uusi lastensairaala on kuitenkin mukava työpaikka.

– Meillä on hyvä työporukka. Kaikki tekevät täällä antaumuksella töitä, ja siksikin osa varmaan stressaantuu.