Jos lepakko kuitenkin puree, on hakeuduttava lääkärin hoitoon.

Suomessa todetut lepakkorabiestapaukset ovat harvinaisia Euroopankin mittakaavassa. Turun seudulla kahta tutkijaa purrut vesisiippa sairasti rabiesta, jonka aiheutti European Bat Lyssavirus (EBLV-2). Euroopassa EBLV-2 -ihmistartuntoja on aiemmin varmistettu kaksi, molemmat lepakkotutkijoilla.

Lepakkorabiesriskiä pidetään ihmiselle alhaisena.

- Lepakon purema on varsin harvinainen tapahtuma, ja rabiestartunta on mahdollinen vain pureman kautta. Taudin ehkäisyssä painottuu varovaisuus, lepakoihin ei tule koskea, ylilääkäri Markku Kuusi Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta muistuttaa.

Jos lepakko puree, on hakeuduttava lääkärin hoitoon. Rabies on hoitamattomana kuolemaan johtava sairaus, mutta esimerkiksi mökkireissulla lääkäriin ei tarvitse sännätä yöllä, vaan hoitoon hakeutuminen saman vuorokauden sisällä riittää hyvin.

- Taudin itämisaika on tyypillisesti 3-8 viikkoa. Jos purema on lähellä keskushermostoa, oireet voivat alkaa noin 10 päivän kuluttua, Kuusi sanoo.

Kotona ensihoitona riittää haavan puhdistus ja desinfiointi, verenkiertoa estävillä toimilla ei ole merkitystä. Lääkärin antama immunoglobuliini- ja rokotushoito estää taudin kehittymisen.

Jos mahdollista, purrut lepakko olisi toimitettava tutkittavaksi kunnaneläinlääkärin kautta Eviralle.

- Jos eläin todetaan terveeksi, potilaalla aloitettu rabieshoito voidaan turvallisesti lopettaa, Kuusi kertoo.

Lemmikkieläinten rabiesrokote suojaa niitä lepakkoraivotaudilta. Jos yleensä säyseän koiran käytös muuttuu selvästi ja se puree ihmistä, on hakeuduttava hoitoon rabiesepäilyn varjossa.

Rabies ei tartu ihmisestä toiseen.

Lepakolla tyypillisiä raivotautioireita ovat outo käytös ja ääntely, välinpitämättömyys ja toisaalta yllättävät aggressiiviset kohtaukset, jolloin lepakko hyökkäilee ja yrittää purra.

Edellisestä kerrasta 25 vuotta

Evira suosittaa ennaltaehkäisevää rabiesrokotusta henkilöille, jotka ovat säännöllisesti kosketuksissa lepakoiden kanssa työssä tai harrastuksissa. Tällä hetkellä EBLV-2 tartuntoja ei ole raportoitu muilla eläinlajeilla.

Vuosina 1995─2005 Suomessa on raportoitu 4─30 epäiltyä rabiesaltistusta vuosittain. Näistä kahdessa kolmasosassa altistuminen on tapahtunut ulkomailla. Viimeisin ihmistartunta todettiin Suomessa vuonna 1985, niin ikään lepakkotutkijalla. Luonnon eläinten rabiesta on todettu Suomessa viimeksi vuonna 1989.

Rabies on aivotulehdus, jonka aiheuttaja on hermohakuinen lyssavirus. Ihmisen taudista käytetään nimitystä vesikauhu ja eläimen taudista raivotauti.

Lisätietoa KTL:n sivuilta.

Rabies - tappava tuliainen, Lääkärilehti 8/2007.

Jaana Ahlblad