Lievän aivovamman tai aivotärähdyksen seurausten arviointi saattaa haastaa lääkärit. Näin sanoo aivovammojen hoitoon ja kuntoutukseen erikoistunut yhdysvaltalainen fysiatri Nathan D. Zasler.

Vaikean ja keskivaikean aivovamman diagnosoinnissa ei yleensä ole vaikeuksia, mutta lievän aivovamman tai aivotärähdyksen seurausten arviointi saattaa haastaa lääkärit. Näin sanoo aivovammojen hoitoon ja kuntoutukseen erikoistunut yhdysvaltalainen fysiatri Nathan D. Zasler.

Aivovammoista noin 85 prosenttia luokitellaan lieviksi.

– Aivotärähdysten ja lievien aivovammojen hoidossa on tärkeää uni ja riittävä kipulääkitys. Kipu voi vaikeuttaa myös kognitiivista suoriutumista ja heijastua muistiongelmiin. Lievissä aivovammoissa lääkärin on tärkeää antaa tietoa optimisesti, mutta realistisesti. Potilaan ennuste on silloin parempi, Invalidiliiton Käpylän kuntoutuskeskuksen aivovammaseminaarissa puhunut Zasler sanoo.

Suurin osa potilaista paranee kolmen kuukauden–kuuden kuukauden kuluessa. Toipumista hidastavat aivovamman yhteydessä syntyneet lisävammat, kuten hajuaistin menetys. Niskavammat huonontavat ennustetta.

– Lääkäreiden tulee ymmärtää oireiden jatkumon luonne. Usein on epäselvää, johtuvatko oireet liikenneonnettomuudessa tulleesta niskan retkahdusvammasta vai aivovammasta vai niiden yhdistelmästä, Zasler sanoo.

Potilaat voivat myös liioitella tai vähätellä aivovamman jälkeisiä oireitaan. Aivovamman oireiden laaja jatkumo vaikeuttaa arviointia.

– Ammattiurheilijoilla on valmentajien ja sponsorien asettamia paineita päästä nopeasti takaisin lajinsa pariin. Jos aivovammaan liittyy korvauskysymyksiä tai etuuksien selvittelyä, saattaa potilas myös suurennella oireitaan, Zasler kuvaa.

Hän kertoo esimerkin amerikkalaisen jalkapallon sarjapelaajasta, joka myönsi huijaavansa ennen kautta tehtävässä, kognitiivisia taitoja mittaavassa kokeessa. Tämä siksi, että hän pääsisi mahdollisen aivotärähdyksen tai lievän aivovamman jälkeen nopeammin takaisin peliin.

– Neuropsykologisissa testeissä tulisikin aina selvittää pitävästi, että potilas tekee tehtävät tosissaan. Testejä tulee myös vaihdella ja niiden sopia aivovammojen jälkioireiden selvittelyyn, Zasler sanoo.

Aivovammojen kuntoutukseen erikoistunut Zasler pitää uusien laitteiden ja apuvälineiden kehitystä merkittävänä aivovammapotilaiden kuntoutuksessa.

– Kokemuksemme mukaan neuroteknologian käyttö on lisännyt potilaiden kotiutumista kotiin ja kuntoutusajat ovat lyhentyneet. Laitteita täytyy katsoa avoimin mielin ja selvittää niiden vaikutusta tutkimuksin.

Suomessa aivovamman saa vuosittain noin 35 000 ihmistä. Heistä noin 1 100 kuolee ja noin 4 000 jää työkyvyttömiksi.

Maria van der Meer
Kuva: Panthermedia