Lihavuustutkijoiden painonhallintapalkinto Kevennä kokousta -kampanjalle
Lihavuustutkijat ry:n jakaman painonhallintapalkinnon sai tänä vuonna Kotimaiset Kasvikset ry:n ja Suomen Sydänliiton Kevennä kokousta -kampanja.
Painonhallinta koostuu erilaisista arkielämän valinnoista. Kokoukset ovat nykyisin yleinen työskentelyn muoto, ja kokoustarjoilun laadulla on merkitystä terveydelle. Julkaisu Kevennä kokousta antaa ohjeita tervellisempään kokousruokailuun: se suosittelee esimerkiksi tarjoamaan voileipiä rasvaisten pasteijoiden sijaan. Antipalkinto Laihdutuslimbo meni puolestaan WSOY:n kustantamalle kirjalle Syö oikein oman tyyppisi mukaan. Kirja väittää, että kunkin ihmisen veriryhmä määrää sen, kuinka ruokavalio täytyy muodostaa. Lihavuustutkijoiden mukaan populistiset dieettikirjat eivät pohjaudu tutkittuun tietoon ravinnosta, vaan ne edustavat kirjoittajien omia mielipiteitä.
Lihavuustutkijat ry. jakaa palkinnot vuosittain, koska se haluaa kiinnittää huomiota yhtäältä asialliseen painonhallintaan sekä lihavuuden ehkäisyyn, toisaalta taas epäasialliseen ja tehottomia menetelmiä markkinoivaan kaupankäyntiin.
Painonhallintapalkinnon valintaperusteena on tieteelliseen tietoon perustuva, suuren yleisön tavoittava toiminta painonhallinnan edistämiseksi. Laihdutuslimbo myönnetään tuotteelle, johon liitettyjä väittämiä ja tehoa ei ole tieteellisesti vahvistettu tai jonka laihduttava vaikutus on nykyisen tietämyksen mukaan mahdoton. Tuotteen markkinoiminen näennäistieteellisin perustein on Laihdutuslimbon myöntämisen lisäkriteeri. Yhdistys jakoi palkinnot nyt neljännen kerran.
Tutkijatohtori Sirpa Sarlio-Lähteenkorva Helsingin yliopiston ravitsemustieteen laitokselta kertoo, että jokainen liikakilojensa kanssa taisteleva tietää, kuinka vaikeita elämäntapojen muutokset ovat.
- Lihavuus on harvoin tietoinen tai vapaaehtoinen valinta. Tavallista on, että ihminen kokee laihtuessaan positiivisia muutoksia, mutta ajan kuluessa ne eivät kuitenkaan riitä motivoimaan painonhallinnan vaatimaan kontrolliin. Syyllistäminen tai vakavien sairauksien uhkakuvat eivät auta ylipainon kanssa kamppailevaa. Monet laihduttajat tarvitsevat tukea ympäristöltä, eivät ikäviä kommentteja ylipainosta. Ihmiset ovat yksilöitä, joilla on erilaiset mittarit elämän paranemiseen. Terveydenhuollon pitää puuttua tehokkaasti lihavuuteen, ennen kuin se aiheuttaa lisää ongelmia, Sarlio-Lähteenkorva tähdentää.
HUS:n professori Aila Rissanen sanoo, että suomalaisten lihavuus on lisääntynyt kahdessakymmenessä vuodessa merkittävän paljon. Eniten ovat lihoneet koulutetut 30-65-vuotiaat suomalaiset: tästä joukosta oli 7,1 % lihavia vuonna 1980, kun vuoteen 2000 mennessä ylipainoisten osuus oli jo 14,5 %. Suomalaisista miehistä on nykyisin 2/3 lihavia, naisista reilu puolet.
