Liikunta lisää luun lujuutta mutta raskas työ ei

Vapaa-ajan runsas fyysinen aktiivisuus yhdistettynä riittävään kalsiumin saantiin on halpa ja tehokas keino ehkäistä luukatoa ja siihen liittyviä luunmurtumia. Työkuormituksella ei ole samanlaista tehoa, koska luu sopeutuu pitkään samanlaisena toistuvaan kuormitukseen ja esim. työssä käveleminen ei ole kuormitukseltaan riittävän vaihtelevaa antaakseen terveelle luulle signaalin vahvistua. UKK-instituutissa tehdyssä tutkimuksessa todettiin, että esim. postinjakajien luuntiheydet eivät poikenneet toimistotyötä tekevien samanikäisten naisten luuntiheyksistä.

Terveydenhuollon maisteri Kirsti Uusi-Rasi on väitöskirjatyötään varten selvittänyt lähes tuhannen 8-72-vuotiaan tytön ja naisen vapaa-ajan fyysisen aktiivisuuden määrää ja ravinnon kalsiumin saantia sekä mitannut luun massan, tiheyden ja muodon useista eri luuston kohdista. Fyysinen suorituskyky arvioitiin lihasvoiman ja hengitys- sekä verenkiertoelimistön kuntomittauksin.

Tutkimuksessa havaittiin, että erot luuntiheydessä alkoivat näkyä jo murrosiässä liikunnallisten tyttöjen eduksi. Liikuntaa harrastavilla aikuisilla naisilla reisiluun kaulan luuntiheys oli noin 5 % suurempi kuin ei-harrastajilla. Liikuntaa harrastavien luut olivat suuremmat, mm. reisiluun ja värttinäluun varsi oli leveämpi ja taivutusvastus parempi kuin liikuntaa harrastamattomilla.