1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Lisälääkärit tulevat avuksi, jos työkuorma uhkaa kasvaa
Ajan­kohtai­sta

Lisälääkärit tulevat avuksi, jos työkuorma uhkaa kasvaa

Tikkurilan mielialahäiriöpoliklinikalla äkillisiä poissaoloja ei tarvitse paikata omin voimin.

Lisälääkärit tulevat avuksi, jos työkuorma uhkaa kasvaa Kuva 1 / 1 Kuva: Jaana Saukonoja

Reilu vuosi sitten HUS Psykiatrian Tikkurilan mielialahäiriöpoliklinikalla Vantaalla oli hankala tilanne. Kahdeksasta lääkärin virasta yhtäkkiä vain kolmessa oli tekijä. Paine oli kova. Jotain täytyi tehdä, ettei yksi lääkäri joutuisi hoitamaan yli kahden lääkärin potilaita.

Nyt tilanne on toinen.

Äkillisiä poissaoloja ei enää tarvitse paikata omin voimin, vaan avuksi otetaan lisälääkäriajat.

Ne ovat lisävuoroja, joita HUS Psykiatrian toisissa yksiköissä työskentelevät vapaaehtoiset lääkärit tekevät omalla ajallaan ja lisäkorvauksesta.

Usein niillä käsitellään lääkitys- tai kuntoutustukiarvioita ja tehdään B-lausuntoja. Lisälääkärit saattavat myös konsultoida potilaita tapaavia hoitajia.

Ennen lisävastaanottoa apulaisylilääkäri, psykiatrian erikoislääkäri Hanna-Mari Hilden katsoo tapaukset läpi ja kirjaa tarpeen mukaan lisäohjeita. Lisälääkärit tekevät vastaanottoa paljon etänä ja usein iltaisin tai viikonloppuisin. Lisälääkäriaikoja tekee tällä hetkellä neljä lääkäriä. Mahdollisuudesta on kerrottu esimerkiksi HUS Psykiatrian kokouksissa.

Hilden on tyytyväinen järjestelyyn.

– Järjestelmän pitäisi olla sellainen, että ihmiset jaksavat olla töissä, hän sanoo.

Lääkäritilannekin on parantunut. Seitsemän virkaa on hoidossa. Tämän hetken miehityksessä on psykiatreja, psykiatriaan erikoistuvia ja työterveyshuoltoon erikoistuvia lääkäreitä.

Työnohjaus on järjestelmällistä

Lääkäreiden jaksamiseen ja koulutukseen on Tikkurilassa nyt myös satsattu. Erikoistuville on ryhmätyönohjausta ja yksilöohjausta, molempia tunti viikossa.

Ryhmäohjauksen aiheet ovat käytännönläheisiä. Millaista on tietyn potilasryhmän hoito, mitä tehdään ensikäynnillä, miten laaditaan hoitosuunnitelma tai kuntoutussuunnitelma, miten lääkitysvaihto tapahtuu.

Yksilötyönohjauksessa käydään läpi esimerkiksi potilastapauksia, hoitolinjauksia tai muuta, mitä ohjattava toivoo. Psykiatriaan erikoistuvat lääkärit voivat lisäksi ulkopuolista työnohjausta kahden viikon välein.

Työnjako on sellainen, että Hilden pitää työnohjaukset – usein etänä – ja psykiatrian erikoislääkäri, osastonlääkäri Janne Vuononvirta vastaa kysymyksiin paikan päällä ja auttaa uusia lääkäreitä esimerkiksi Apotin käytössä.

– Olen koettanut panostaa siihen, että olen helposti saatavilla, Vuononvirta sanoo.

Hän myös kerää porukkaa päivittäin lounaalle, jonka lomassa voi jutella työasioitakin.

Syksyllä aloitettiin ryhmämuotoinen työnohjaus jo erikoistuneille psykiatreille. Ulkopuolisen ohjaajan vetämiä kokoontumisia on parin kuukauden välein.

Erikoislääkäreiden työnohjauksessa painottuvat työssä kehittymisen ja työssä jaksamisen kaltaiset aiheet.

– Lääkäreillä on paljon sellaista vaativuuden kulttuuria, että täytyy pärjätä ja jaksaa. Se, että saadaan työntekijät jaksamaan, on työpaikan etu, työntekijän etu mutta myös yhteiskunnan etu, Hilden sanoo.

Hänen mielestään työpaikkojen kannattaisi rekrytointimarkkinoinnissaan tuoda entistä enemmän esiin, miten työntekijöistä pidetään huolta.

Lue myös

Seurantatyyppisiä hoitojaksoja päätetään

Vantaalla sijaitsevalla Tikkurilan mielialahäiriöpoliklinikalla on neljä hoitotiimiä. Niiden alat ovat persoonallisuushäiriöt, kaksisuuntaiset mielialahäiriöt ja masennus. Lisäksi yksi tiimi keskittyy nuorten aikuisten hoitoon.

Yhdessä tiimissä on kaksi lääkäriä, hoitaja sekä tiimistä riippuen muita työntekijöitä kuten psykologeja ja sosiaalityöntekijöitä.

Listoilla on 1600 potilasta. Potilasmäärä on ollut kasvussa, mutta Tikkurilassa määrään on pyritty vaikuttamaan toiseenkin suuntaan.

– Ollaan menossa suuntaan, jossa pitkistä seurantatyyppisistä hoidoista pyritään pääsemään eroon. Sen sijaan hoitojaksot olisivat tiiviimpiä ja niissä tapahtuisi enemmän, Janne Vuononvirta sanoo.

Näin on saatu päätettyä jopa 20 vuotta kestäneitä hoitojaksoja.

– Jos meillä ei ole mitään lisäannettavaa, jolla saataisiin muutosta aikaiseksi, ollaan systemaattisesti pyritty lopettamaan hoitojakso. On turha hoitaa, jos ei voida auttaa kuitenkaan, Vuononvirta sanoo.

Näin on voitu tehdä esimerkiksi vakaana olevaa kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavan kohdalla.

Hänen mukaansa käytännössä on kyse yleisestä psykiatrian toimintakulttuurin muutoksesta.

Kirjoittajat
Minna Pihlava

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Ainakin 13 900 lääkäriä on saanut koronarokotuksen Suomessa

Alueellinen vaihtelu lääkäreiden rokotuskattavuudessa oli 48–77 prosenttia.

Ajassa
Lääkärilehti Forum maanantaina – vielä ehdit mukaan

Ensimmäiseen Lääkärilehti Forum -verkkotapahtumaan ehtii vielä mukaan.

Ajassa
Kiinnostus lääkärin ammattiin syttyi varhain

Anna Rukko kiinnostui lääkärin ammatista jo 11-vuotiaana, kun hän sairastui ­melanoomaan.

Ajassa
Koulutettavista voimaa työpäivään

On voimaannuttava kokemus, kun näkee koulutettavien kasvavan tehtäväänsä, kertoo Sinikka Haakana.

Tiedepääkirjoitus
Miten ehkäistä selkäkivun kroonistuminen?

Hoitokäytäntöjen pohjautumisen ­näyttöön tulisi olla vähimmäisvaatimus terveydenhuollossa, kirjoittaa Jaro Karppinen.