1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Listerioosia voista?
Ajan­kohtai­sta 8/1999 vsk 54 s. 961

Listerioosia voista?

Listeria monocytogenes voi aiheuttaa henkeä uhkaavia sairauksia erityisesti henkilöille, joiden vastustuskyky on heikentynyt vaikean perustaudin tai sen hoidon vuoksi. Suomessa sairastui 1.12.98-28.2.99 välisenä aikana 18 vastustuskyvyltään heikentynyttä henkilöä Listeria monocytogenes -bakteerin aiheuttamaan vakavaan yleisinfektioon (listerioosi). Neljä menehtyi.

Tavallisimmin listeriatapaukset ovat yksittäisiä, eikä niiden alkuperää ole voitu yhdistää mihinkään erityiseen elintarvikkeeseen. Muissa maissa on aiemmin kuvattu epidemioita, jotka ovat liittyneet pastöroimattomasta maidosta valmistettuihin tuotteisiin sekä liha- ja kalavalmisteisiin.

Pääosa (14/18) joulu-helmikuun aikana potilailta löytyneistä listeriakannoista oli harvinaista serotyyppiä 3. DNA-tason tyypitysmenetelmät varmistivat näiden serotyyppi 3 -kantojen kuuluvan samaan pulssikenttäelektroforeesityypityksellä määritettyyn alatyyppiin. Samaa kantatyyppiä löytyi Meijeriosuuskunta Milkan valmistamista voin 7 g:n ja 10 g:n kerta-annospakkauksista helmikuussa 1999. Sairastuneista 53 % oli miehiä, joiden keski-ikä oli 55 vuotta (vaihteluväli 18-85). Kaikilla oli vaikea perustauti. Sairastumiset keskittyivät Etelä-Suomeen, missä potilaita hoidettiin useassa eri sairaalassa.

Vakavia yleisinfektioita

Listeria monocytogenes -bakteeria on yleisesti maaperässä, rehuissa ja eläinten suolistossa. Serotyyppejä tunnetaan yli 10, mutta taudinaiheuttajana yleisimpinä ovat tyypit 1/2 a, 1/2 b ja 4 b. Altistuminen bakteerille esim. elintarvikkeen välityksellä aiheuttaa terveille henkilöille ohimenevän suolistokantajuuden ja väestöstä 1-5 % onkin tilapäiskantajia. Kun henkilön vastustuskyky on heikko, bakteeri voi levitä muualle elimistöön, jolloin voi seurata vakava yleisinfektio (bakteeri on osoitettavissa veressä) ja/tai aivokalvontulehdus. Erityisen alttiita vakaville infektiolle ovat muun perustaudin tai sen hoidon vuoksi vastustuskyvyltään heikentyneet henkilöt. Näitä ovat mm. syöpää ja pahanlaatuisia veritauteja sairastavat, elimensiirto-, munuais- ja AIDS-potilaat. Myös raskaana olevilla, vastasyntyneillä ja vanhuksilla on jonkin verran lisääntynyt riski sairastua listerioosiin. Kuolleisuus listeriainfektioon on 20-40 %. Kuolemanriskiä lisäävät korkea ikä ja vaikea perustauti. Terveille aikuisille ja lapsille tämä bakteeri aiheuttaa hyvin harvoin vakavan taudin.

Kefalosporiinit eivät pure

Itämisaika tartunnasta sairastumiseen vaihtelee muutamasta päivästä useisiin viikkoihin. Infektion hoitoon on käytettävissä tehokkaita antibiootteja, joista paras lienee aminoglykosidin ja ampisilliinin yhdistelmä. Penisilliiniallergisille suositellaan sulfa-trimetopriimia ja lievässä tautimuodoissa erytromysiiniä. Tärkeää on tietää, että kefalosporiinit eivät tehoa listeriaan.

Listerioosin ilmaantuvuus on ollut Suomessa vuosittain 30-50 tapausta (5-8 tapausta/miljoona asukasta/vuosi). Se on samaa luokkaa kuin muissa teollisuusmaissa. Vuosina 1995-97 yli puolet Suomessa sairastuneista oli 65-vuotta täyttäneitä tai vanhempia. Yksittäisiä raskauteen liittyviä ja vastasyntyneiden listeriainfektioita todettiin vuosittain.

Listeriaa voissa

Kokkolassa sijaitsevassa Milkan meijerissä todettiin Listeria monocytogenes vuoden 1997 lopulla. Laitoksessa toteutettiin puhdistustoimet, joiden jälkeen ei puhtaus- eikä voinäytteissä listeriaa enää todettu. Sen jälkeen laitos seurasi säännöllisesti listerian esiintymistä sekä tuote- että puhtausnäyttein kunnan valvontaviranomaisen hyväksymässä omavalvonnassa ja viranomaistutkimuksin. Ensimmäinen uusi Listeria monocytogenes -löydös tehtiin helmikuussa 1999.

Helmikuussa 1999 Listeria monocytogenesta todettiin Milkan Kokkolan meijerin puhtausnäytteissä ja 7 g:n kerta-annospakkauksessa, Milkan Pitäjänmäen varastosta otetuista 7 g:n ja 10 g:n kerta-annospakkauksissa sekä erään sairaalan keittiöstä tutkituista voin 7 g:n kerta-annospakkauksissa. Jatkotutkimuksiin otettujen näytteiden listeriakannat ovat kuuluneet serotyyppiin 3. Lisäksi 26.2.99 varmistui, että myös Milkan puolen kilon voipaketeissa oli Listeria monocytogenes -bakteeria. Näiden kantojen jatkotyypitykset ovat vielä kesken. Meijeriosuuskunta Milkan pienistä 7 g:n ja 10 g:n kerta-annospakkauksista helmikuun aikana eristetyistä Listeria monocytogenes -kannoista osa on otettu jatkotutkimuksiin, joissa ne ovat osoittautuneet samaksi tyypiksi kuin joulukuussa alkaneessa epidemiassa potilaista eristetyt. Maa- ja metsätalousministeriön antaman maitohygieniapäätöksen mukaan voissa ei saa olla Listeria monocytogenes -bakteeria niin paljon, että se näkyy yhdessä grammassa näytettä.

Lue myös

Kyseisten voituotteiden valmistus on keskeytetty ja laitoksen puhdistustoimet aloitettu. Myös tuotteen toimittaminen varastoista on pysäytetty ja valmistaja on aloittanut tuotteiden takaisinvedon vähittäismyynnistä ja suurtalouksista. Elintarvikevirasto on kehottanut kunnallisia elintarvikevalvontaviranomaisia valvomaan, ettei näitä tuotteita pidetä kaupan eikä tarjoilla. Tarvittaessa kuntien tulee asettaa ko. tuotteet myyntikieltoon.

Listeria monocytogenes elintarvikkeissa

Listeria monocytogenes on yleinen maabakteeri, jota saattaa esiintyä raaoissa kasviksissa, maitotuotteissa sekä raaoissa ja riittämättömästi kypsennetyissä liha- ja kalatuotteissa, koska Listeria monocytogenes säilyy hengissä hyvin vaihtelevissa oloissa. Se pystyy lisääntymään niin hapettomissa kuin hapellisissakin oloissa sekä pH-alueella 4,1-9,6. Lisäksi se sietää korkeita suolapitoisuuksia. Elintarviketuotannon ja -säilytyksen kannalta erityisen ongelmallista on, että Listeria monocytogenes pystyy lisääntymään jääkaappilämpötiloissa (se kasvaa lämpötiloissa 0-45 C). Listeria tuhoutuu pastörointilämmössä.

Yhteyttä tiettyyn elintarvikkeeseen on usein vaikea päätellä, sillä listerioosin itämisaika on pitkä ja suolisto-oireet harvinaisia. Riskielintarvikkeina pidetään ilman kuumennuskäsittelyä syötäviä, tyhjiöpakattuja elintarvikkeita, joilla on pitkä myyntiaika ja joiden valmistusprosessi ei tuhoa listeriaa. Mikäli tuotantohygieniasta ei ole huolehdittu, saattavat raaka-aineiden ja ympäristön listeriabakteerit ns. jälkisaastuttaa jo kuumakäsiteltyjä tuotteita. Suomessa on tutkittu eräitä tällaisia riskialttiiksi arvioituja elintarvikkeita.

Elintarvikeperäisen epidemian selvittäminen vaatii usean eri viranomaistahon yhteistyötä. Lisäselvityksin KTL:n infektioepidemiologian osasto kartoittaa epidemian yhteydessä listeriaan sairastuneiden henkilöiden voin käyttöä kyseisen tuotteen osalta. Myös voihin liittyvät tieteelliset tutkimukset Listeria monocytogeneksen kohdalla jatkuvat.

Kirjoittajat
Outi Lyytikäinen, KTL
Janne Mikkola, KTL
Riitta Maijala, EELA
Maija Hatakka , Elintarvikevirasto
Tiina Autio, Helsingin yliopisto, eläinlääketieteellinen tiedekunta

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Korona tyhjensi luentosalit

Periaatteessa kaikki on muuttunut, kertoo Lauri Salaja.

Ajassa
”Vastaamon tietomurto on herätys terveydenhuollolle”

Terveydenhuollon tietoturvaa pitää jatkuvasti arvioida, sanoo Lääkäriliiton terveyspoliittinen asiantuntija Lauri Vuorenkoski.

Ajassa
Lääkärilehti voi myöhästyä

Lääkärilehden postitus myöhästyi keskiviikkona.

Kolumni
Osaamattomuuden ylistys

Kukaan ei osaa, eikä voi osata kaikkea, kirjoittaa Miila Halonen.

Pääkirjoitus
Kollegiaalisuus ulottuu myös verkkoon

Kollegiaalisuusohjeet velvoittavat meitä käyttäytymään toisiamme kohtaan asiallisesti, kirjoittaa Jan Schugk.

Ajassa
Viikko täyttyi etäluennoista ja kloonauksesta

Lääkärilehti seuraa Ronja Vaaraman ­lääketieteen opintoja.