Lääketutkimuksiin osallistuvien harkinta kasvanut
Suomalaiset haluavat enemmän ja entistä seikkaperäisempää tietoa ennen kuin päättävät osallistua lääketutkimuksiin.
Seinäjoen keskussairaalan ylilääkäri Keijo Koiviston mukaan tutkittavista ei kuitenkaan ole pulaa. - Rinteen ja muiden tutkijoiden väärinkäytöksien jälkeen harkinta on lisääntynyt. Useat haluavat keskustella läheistensä kanssa ennen päätöksen tekoa. Koiviston mukaan kehitys on oikeansuuntainen.
Myös kiinnostus tutkimusten rahavirtojen ohjautumista kohtaan on kasvanut. - Väärinkäytöksien takia viranomaiset tarkkailevat tutkimusten taloutta entistä tarkemmin. Neljän viimeksi kuluneen vuoden aikana lääketutkimusta koskevat lait, asetukset, suositukset ja ohjeet ovat lisääntyneet.
Koivisto korostaa tutkijan omaa etiikkaa: Tärkeintä on huolehtia tutkittavan edusta ja hyvinvoinnista. Tutkimukseen osallistuvalle on kerrottava hankkeeseen liittyvistä asioista selkeästi ja ymmärrettävästi. - On selvitettävä, että osallistuminen on vapaaehtoista ja että sen voi keskeyttää milloin tahansa.
- Tutkijan etiikan perusta on tutkimusta säätelevien lakien, asetusten, säädösten ja ohjeiden tuntemus ja noudattaminen. Kansallisista säädöksistä tärkeimmät ovat perustuslaki, laki ja asetus lääketieteellisestä tutkimuksesta sekä henkilötietolaki.
Suomessa eettiset toimikunnat arvioivat tutkimusten hyväksyttävyyden. Sairaanhoitopiireillä on omat toimikuntansa ja lisäksi on valtakunnallinen terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta (ETENE). Sillä on oma tutkimuseettinen jaoksensa (TUKIJA), joka antaa lausunnon kansainvälisistä kliinisistä lääkemonikeskustutkimuksista.
Väestöliiton perinnöllisyysklinikan ylilääkäri, TUKIJAn varapuheenjohtaja, Helena Kääriäinen jatkaa: - Kansainvälisissä monikeskustutkimuksissa tuskin esiintyy väärinkäytöksiä. Yritysten päämäärä on osoittaa valmisteiden teho ja turvallisuus. - Eettiset ongelmat liittyvät toimintatapoihin, eivät tutkimuksen periaatteisiin.
Suomessa paljon lääketutkimusta
Suomessa tehdään paljon kansainvälistä lääketutkimusta. Viime vuonna yli 58 000 vapaaehtoista tutkimushenkilöä osallistui 523:een Suomessa toteutettuun eri lääketutkimukseen.
Sisätautiopin dosentti Robert Paul AstraZeneca Oy:sta toteaa: Luottamus maassamme tehtävään tutkimukseen perustuu hyvään medisiiniseen etiikkaan ja kehittyneisiin terveydenhuoltopalveluihin.
Paul korostaa sitä, että lääketutkimus on liiketoimintaa ja että tästä aiheutuu eettinen ristiriita. - Lääkkeen käyttö ylläpitää terveyttä, joka on arvomaailmassamme hyvä asia. Ongelma syntyy silloin, kun on sairautta, mutta ei rahaa.
Toisaalta ilman lääkeyrityksiä ei markkinoille saataisi uusia lääkkeitä. Yli 90 prosenttia uusista lääkevalmisteista kehitetään tehtaiden laboratorioissa. Suomella on hyvät mahdollisuudet olla jatkossakin lääketutkimuksessa mukana, kunhan vain emme hinnoittele itseämme ulos kilpailusta, Paul toteaa.
