Lääkäri hoitaa potilaansa vaikka oman terveytensä kustannuksella ja hänen on vaikeaa itse asettua potilaaksi. Omia vaivojaan hän lääkitsee usein liian pitkään itse.

- Apua kysytään joskus hätäisesti kollegalta oven suussa tai ohimennen käytävällä. Hoitavan lääkärin rooliin väkisin asetetulla kollegalla ei voi olla käytettävissään kaikkea sitä tietoa, jota diagnoosin perustaksi tarvittaisiin. Sen ymmärtää varmasti jokainen lääkäri. Usein lääkäri kääntyykin työterveyshuollon puoleen vasta viimeisessä hädässä ja silloinkin esipuheella Ei se varmaan mitään ole, mutta pitäisiköhän se kuitenkin tutkia..., tiivistää vastaava lääkäri Arto Haukijärvi TYKS:n työterveyshuollosta.

Tilastojen mukaan lääkärit näyttäisivät sairastavan muuta väestöä vähemmän.

- Lääkärien vähäiset sairaslomat ovat olleet selvässä nousussa, mutta ne eivät kuvasta lääkärien terveydentilaa. Lääkärin on myös vaikeaa tunnustaa uupumistaan, koska hän on usein tottunut tekemään pitkiä päiviä kovalla työtahdilla myös normaalin päivätyön jälkeen. 40 vuotta kovaa työtä vaatii kuitenkin huolellista ja tietoista huoltokirjanpitoa. Sairaalan työterveyshuollossa lääkäreiden kuntoutustarvekyselyt tarjoavatkin mahdollisuuden kontaktiin myös niihin lääkäreihin, jotka eivät yleensä hakeudu työterveyshuoltoon, pohtii Haukijärvi.

Lääkäripotilas on hyvä potilas, kunhan hän on lääkärin vastaanottohuoneessa potilaan roolissa eli riisunut oman lääkärintakkinsa naulaan. Potilaan roolin kokeminen on lääkärille usein mieliin painuva ja opettavainen kokemus. Kollegalta saatu palaute tämä on ensimmäinen kerta, kun joku muu on ollut kiinnostunut minun terveydestäni..., jäi kyllä minullekin mieleen, naurahtaa Haukijärvi.

- Lääkäreiden sairaudet ovat huonossa hoidossa. Kaikilla lääkäreiden työpaikoilla ei ole toimivaa työterveyshuoltoa. Lääkärit ansaitsevat käytäväkonsultaatioita parempia terveydenhuoltopalveluja eli tämä huono perinne on saatava loppumaan, kehottaa myös työterveyslääkäri Jarkko Santalahti.