1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Lomailijat tuovat resistenttejä bakteereita
Ajan­kohtai­sta 5/2019 vsk 74 s. 232 - 233

Lomailijat tuovat resistenttejä bakteereita

Kannat ovat usein ­uudenlaisia, ja käsi­hygienia on kaiken a ja o.

Lomailijat tuovat resistenttejä bakteereita Kuva 1 / 1

Resistenttejä bakteereita tulee aiempaa enemmän ulkomailta, ja niiden torjunta on yksi vaikeimpia tulevaisuuden haasteita. Näin tähdentävät apulaisylilääkäri Reetta Huttunen TAYS:n infektioyksiköstä, ylilääkäri Esa Rintala TYKS:n sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksiköstä ja ylilääkäri Irma Koivula KYS:n infektioyksiköstä.

Asia nousi esiin, kun SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne sai sairaalabakteerin oltuaan sairaalahoidossa Espanjassa.

Reetta Huttusen mukaan MRSA-kannat lisääntyvät väestötasolla, ja koko ajan ilmaantuu uudenlaisia kantoja. Molemmat liittyvät todennäköisesti matkustamiseen ja toisaalta myös siihen, että MRSA-näytteitä otetaan paljon. Myös moniresistenttien gramnegatiivisten sauvabakteerikantojen on pelätty lisääntyvän ulkomaanmatkaajien myötä.

Perheenjäsenet tutkitaan

”Infektioiden torjunta kuuluu jokaiselle ­työntekijälle.”

Irma Koivula.

Toistaiseksi tilanne on pysynyt suhteellisen hyvänä. Ulkomailta tulleita hoitoon liittyviä infektioita on ollut TAYS:ssa hieman odotettua vähemmän. MRSA-tartuntojen määrä on pienempi kuin vuonna 2011, jolloin niitä esiintyi erityisen paljon. Silti tälläkään hetkellä ei voida olla turvallisin mielin.

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueelle MRSA-löydöksiä on ilmennyt hieman enemmän kuin muualla Suomessa. Tartuntoja ovat saaneet Rinteen tapaan ulkomailla sairaalahoitoon joutuneet potilaat. MRSA on lisääntynyt myös avohoidossa.

– MRSA:n esiintyvyys voi olla suuri myös sen vuoksi, että kantajan perheenjäsenetkin tutkitaan. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä on aktiivinen MRSA:n seulontapolitiikka, Esa Rintala kuvaa.

MRSA-tapauksia kasvattavat myös pistettävien huumeiden käyttäjät, sikatiloilla työskentelevät ja maahanmuuttajat.

Mikrobilääkkeiden kulutusta seurattava

Yhtä hyvin kotimaasta kuin ulkomailta lähtöisin olevia tartuntoja lisää mikrobilääkeresistenssi. Toinen olennainen ongelma on mikrobilääkkeiden kulutus. Siihen tarvitaan ajantasaista seurantaa.

TAYS:ssa saadaan nyt tietoja antibioottien määräämisestä osastoilla sähköisten järjestelmien avulla. Jatkossa antibioottien määräämistä halutaan seurata vielä tarkemmin suhteutettuna hoitopäiviin. Digitalisaatiota aiotaankin kehittää lisää hoitoon liittyvien infektioiden seurantaan. TYKS:ssa hoitoon liittyvien infektioiden rekisteröintiä on tehostettu potilaskertomusten louhinnalla.

Rintala ja Koivula arvioivat, että infektioriski lisääntyy vastaisuudessa, kun yhä vanhempia ja vaikeammin sairaita potilaita hoidetaan nykyaikaisin menetelmin.

TAYS:ssa tavallisimpia hoitoon liittyvien infektioiden tyyppejä ovat pinnalliset leikkausalueen infektiot, keuhkokuume ja virtsatietulehdukset.

KYS:ssa näitä ovat puolestaan kliinisesti määritelty sepsis, keuhkokuume, virtsatieinfektio ja veriviljelypositiivinen sepsis.

TYKS:n potilailla on hoitoon liittyen esiintynyt antibioottiripulia, veriviljelypositiivisia infektioita samoin kuin infektioita leikkausalueella ja Clostridium difficile –infektioita.

Lyhythoitoa ja yhden hengen huoneita

Rintala tähdentää, että sairaaloihin pitäisi saada wc:n ja saniteettitilat sisältäviä yhden hengen potilashuoneita. Koivula uskoo, että sairaalainfektioiden torjunta helpottuu, kun sairaaloita saneerataan ja rakennetaan.

– Yksi hyvä keino sairaalabakteerien torjunnassa olisi niin ikään lyhythoidon kehittäminen, muistuttaa Rintala.

Käsihygieniakoulutus on pakollinen kaikille KYS:ssa, koska käsihygienian toteutumisessa on paljon parantamisen varaa seurannan perusteella. Myös käsihuuhteen kulutusta pitää edelleen lisätä, vaikka suunta onkin ylöspäin.

KYS:ssä saadaan tänä vuonna käyttöön uusi käsihuuhteen kulutuksen sähköinen seurantaohjelma, jolla voidaan puuttua asiaan tarvittaessa aikaisemmin ja yksikkökohtaisesti.

Osastojen infektiovastuuhoitajat ovat keskeisessä roolissa hoitoon liittyvien infektioiden torjunnassa KYS:ssa. He toimivat yhdyshenkilöinä infektio- ja sairaalahygieniayksikköön.

Lue myös

Myös TAYS:ssa on vahvistettu osastojen hygieniayhdyshenkilöiden toimintaa. He jalkauttavat infektion torjunnan työkaluja, seuraavat käsihygieniaa ja tekevät havainnointitutkimuksia osastoilla.

Lisäksi hygieniahoitajien ja infektiolääkärien määrää on lisätty viime vuosina TAYS:ssa. Sairaalainfektioiden torjunnan pitääkin olla jatkuvaa toimintaa.

TAYS:ssa käsihygienia on parantunut vuosi vuodelta. Huttunen sanoo, että käsihygienia toteutuu TAYS:ssa valtakunnallisesti arvioiden hyvin, kun katsotaan käsihuuhteen kulutusta sairaanhoitopiireissä. Jos käsihygienian toteutumista tutkitaan havainnoinnin avulla, tulokset eivät ole yhtä hyviä.

Käsidesinfektioaineiden kulutus on koko ajan kasvussa TYKS:ssa. Kuitenkin kirurginen käsien desinfiointi toteutui ohjeistuksen mukaan vain noin 40 prosentissa tapauksista. Rintala korostaakin, että käsihygienian puutteita täytyy havainnoida jatkuvasti. TYKS:ssa seurataan osastojen käsihuuhteen kulutusta intranetissä.

Käsihuuhteen kulutusta pitää seurata

Käsihuuhteen kulutuksessa oli vuonna 2017 ykkösenä oli TAYS, toisena OYS ja kolmantena TYKS.

Niin yliopistosairaalapiirit kuin keskussairaalapiirit vertailevat keskenään käsihuuhteen kulutusta.

Vertailu tehdään vuosittain somaattisten osaston käsihuuhteen kulutuksesta vuositasolla. Mukana ei ole esimerkiksi leikkaussaleja ja poliklinikoita. Yliopistosairaaloiden välillä vertailu on tehty vuodesta 2012, viimeksi 2017.

Kirjoittajat
Ulla Toikkanen

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Korona tyhjensi luentosalit

Periaatteessa kaikki on muuttunut, kertoo Lauri Salaja.

Ajassa
”Vastaamon tietomurto on herätys terveydenhuollolle”

Terveydenhuollon tietoturvaa pitää jatkuvasti arvioida, sanoo Lääkäriliiton terveyspoliittinen asiantuntija Lauri Vuorenkoski.

Ajassa
Lääkärilehti voi myöhästyä

Lääkärilehden postitus myöhästyi keskiviikkona.

Kolumni
Osaamattomuuden ylistys

Kukaan ei osaa, eikä voi osata kaikkea, kirjoittaa Miila Halonen.

Pääkirjoitus
Kollegiaalisuus ulottuu myös verkkoon

Kollegiaalisuusohjeet velvoittavat meitä käyttäytymään toisiamme kohtaan asiallisesti, kirjoittaa Jan Schugk.

Ajassa
Viikko täyttyi etäluennoista ja kloonauksesta

Lääkärilehti seuraa Ronja Vaaraman ­lääketieteen opintoja.