Lonkan tekonivelen sijoiltaanmenoriski on suurempi sairaaloissa, joissa lonkan tekonivelleikkauksia tehdään vähän, selviää väitöstutkimuksesta.

Sementtikiinnitteisten tekonivelten pysyvyys vaihtelee suuresti 55-vuotiailla ja sitä vanhemmilla potilailla. Sementittömät, karhennetut titaanivarret ovat pysyvyydeltään erinomaisia myös iäkkäämmillä lonkkapotilailla, selviää LL Keijo Mäkelän väitöstutkimuksesta.

Tutkimus selvitti, että sementittömien lonkan tekonivelten uusintaleikkausriski aseptisen irtoamisen vuoksi oli pienempi kuin sementtikiinnitteisten tekonivelten. Lonkan tekonivelleikkausten ilmaantuvuus vaihteli 1.9–3.0-kertaisesti tutkimusajanjakson aikana.

Mäkelän mukaan muovisen liukupinnan (liner) kuluminen ja siitä aiheutuvat uusintaleikkaukset voivat olla ongelma sementittömiä, titaanisia kuppikomponentteja käytettäessä.

– Kun lonkan tekonivelkirurgiaa harjoitetaan laaja-alaisesti isommissa keskuksissa, tavallisen nivelrikon vuoksi tehtävien lonkkaleikkausten leikkausaiheet pysyvät kohtuullisena. Lonkan tekonivelleikkausten keskittäminen sairaaloihin, joissa niitä tehdään paljon, vähentää merkittävästi kustannuksia, ja todennäköisesti vähentää sijoiltaanmenoriskiä, väitöstutkija arvioi.

Alueiden tulotaso tai keskimääräinen yleinen sairastavuus eivät vaikuttaneet lonkkaleikkausten ilmaantuvuuteen.

Leikkaushoitojakso oli merkitsevästi lyhyempi sairaaloissa, joissa lonkan tekonivelleikkauksia tehtiin paljon verrattuna sairaaloihin, joissa niitä tehtiin vähän.

Lonkan tekonivelen sijoiltaanmenoriski oli suurempi sairaaloissa, joissa lonkan tekonivelleikkauksia tehtiin vähän verrattuna sairaaloihin, joissa niitä tehtiin paljon.

Tutkimus perustuu Suomen Endoproteesirekisteriin.

Mäkelän väitöstutkimus "Primary total hip arthroplasty for primary osteoarthritis in Finland : A national register based analysis" tarkastetaan Helsingin yliopistossa 12.5.2010.

kuva: Mikko Käkelä