Venäläis-, kurdi- ja somalialaistaustaiset palkansaajat jäävät koko väestöä useammin ilman työterveyshuoltoa. Vastaisuudessa työterveyshuoltoa tuleekin kehittää kattamaan myös maahanmuuttajataustaisen asiakaskunnan nykyistä paremmin, toteaa Työterveyslaitoksen raportti.

Venäläis-, kurdi- ja somalialaistaustaiset palkansaajat jäävät koko väestöä useammin työterveyshuollon ulkopuolelle. Venäläistaustaiset työntekijät kertoivat kurdi- ja somalialaistaustaisia useammin työnantajan järjestäneen heille työterveyshuollon palvelut Työterveyslaitoksen uuden raportin mukaan.

Melkein joka viides kurdi- ja venäläistaustaisista työntekijöistä koki, ettei heille ole riittävästi selvitetty työterveyshuollon käyttömahdollisuuksia.

Tyytyväisyydessä työterveyshuollon toimintaan oli merkittäviä eroja tutkittujen ryhmien välillä. Kurditaustaiset arvioivat myönteisesti työterveyshuollon toimintaa, kun taas venäläistaustaiset, erityisesti naiset, suhtautuivat kriittisemmin.

Työterveyshuoltoa tulee tutkijoiden mukaan kehittää niin, että se kattaa nykyistä paremmin myös maahanmuuttajataustaisen asiakaskunnan ja työyhteisöjen monikulttuurisuuden.

Koettu työkyky hyvä

Työssä käyvät maahanmuuttajat kokivat terveytensä ja työkykynsä varsin hyväksi ja arvioivat niiden joko kehittyvän paremmiksi tai vähintään pysyvän ennallaan.

Somalialaistaustaiset työssä käyvät miehet kokivat terveytensä paremmaksi ja arvioivat työkykynsä positiivisemmaksi kuin venäläis- ja kurditaustaiset miehet. Myös sairauspoissaolojen määrä oli somalialaistaustaisilla miehillä vähäisempi.

Työ maahanmuuttajille tärkeää

Venäläis-, kurdi- ja somalialaistaustaiset maahanmuuttajat kokevat työn, työyhteisön ja työpaikan henkilösuhteet keskimäärin myönteisemmiksi kuin koko väestö.

– Hyvin suurelle osalle tutkimukseen osallistuneista maahanmuuttajista työ oli erittäin tärkeä osa elämää, kertoo tutkija Minna Toivanen Työterveyslaitoksesta.

Venäläistaustaiset miehet työskentelivät erityisesti teollisuuden ja rakentamisen alueella ja naiset erilaissa asiantuntijatehtävissä sekä palvelu- ja hoitoammateissa.

Kurdinaisista monet olivat palveluammateissa, myynnissä ja hoitotyössä, kun taas miehistä lähes kolmannes toimi yrittäjinä.

Somalialaistaustaiset miehet työskentelivät tavallisimmin kuljetus- ja varastointi- sekä terveys- ja sosiaalialalla.

Ulla Toikkanen
Kuva: Panthermedia