Ajan­kohtai­sta

Maahanmuuttajien hoidossa toivomisen varaa

Suurin osa maahanmuuttajista tarvitsisi pidemmän vastaanottoajan ja tulkin.

Kuvio 1 http://www.laakarilehti.fi/pics/panthermedia_vastaanotto5925131_3508x2339.jpg

Sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelut eivät näytä vastaavan riittävästi maahanmuuttajien mielenterveysongelmien hoidon tarpeeseen, arvioidaan valtiontalouden tarkastusviraston tarkastuskertomuksessa.

Siinä muistutetaan, että mielenterveysongelmat voivat olla este uuden kielen oppimiselle, työn ja kansalaisuuden saamiselle ja kotoutumiselle. Varsinkin traumatisoituneet maahanmuuttajat tarvitsevat asiantuntevaa hoitoa. Tarkastuskertomuksessa esitetään arvio, jonka mukaan Suomen pakolaisista vähintään 2 000–5 000:tta on kidutettu systemaattisesti.

Tarkastuksen mukaan maahanmuuttajien erityistarpeet otetaan hyvin huomioon sosiaali- ja terveyspalvelujen ohjelmissa ja strategioissa. Käytännössä menettely kunnissa ja niiden sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköissä on kuitenkin hyvin vaihtelevaa. Suurin osa maahanmuuttajista esimerkiksi tarvitsisi tavallista pidemmän vastaanottoajan ja tulkin. Silti on yleistä, että tämä otetaan huomioon vain, kun kyseessä ovat pakolaiset.

Tarkastuskertomuksen mukaan keskeinen kysymys on, riittävätkö peruspalvelut vastaamaan maahanmuuttajien palvelutarpeeseen vai tarvitaanko keskitettyjä erityispalveluja. Haastatellut asiantuntijat katsoivat, että normaalit palvelut soveltuvat myös maahanmuuttajille, jos heille järjestetään pidempi vastaanottoaika ja tulkki. Tulkkien käyttöä koskevalle ohjeistukselle onkin suuri tarve.

Kunnissa toivotaan ylipäätään ohjeistusta ja päivitettyä tietoa maahanmuuttajien terveydestä ja hyvinvoinnista STM:ltä ja aluehallintovirastoilta.

Suomessa asui vuoden 2012 lopussa yli 195 000 ulkomaan kansalaista. Vain murto-osa maahanmuuttajista on pakolaisia.

Suvi Sariola

Kuva: Panthermedia

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030