Maailman terveyspäivän teemana suun terveys
Maailman terveysjärjestön perustamispäivää 7.4. vietetään maailman terveyspäivänä. Tänä vuonna teemana on suun terveys, ja terveyspäivästä käynnistyy Suun terveyden vuoden vietto. WHO:n tavoitteena on varsinkin hampaiden ja suun sairauksien ehkäisyn kehittäminen. Keinot ovat tiedossa; ne on jo pitkään koeteltu länsimaissa, mutta niiden saattaminen osaksi köyhien kehitysmaiden kansalaisten elämää on edelleen haaste.
Suun terveydenhuollossa on köyhissäkin maissa paljon saavutettavissa edullisin ja helposti hyväksyttävin suuhygienian keinoin. Hampaiden puhdistuksen ja hoidon opetus kouluissa ja terveyskasvatuskampanjat ovat johtaneet hyviin tuloksiin kaikkialla. Fluorin lisääminen juomaveteen alueilla, joilla on keskitetty vesihuoltojärjestelmä, on halpa, tehokas ja turvallinen keino karieksen ehkäisemiseksi. Suurin osa maailman väestöstä ei kuitenkaan ole vesihuollon piirissä. Fluorin lisääminen suolaan on yksi mahdollisuus, jolla karieksen ehkäisy saadaan helposti laajaksi. Muita mahdollisuuksia ovat purskuttelutabletit ja fluorin lisääminen koululasten maitoannoksiin. Teollisuusmaissa tavallisin fluorin käyttötapa, fluorihammastahna, on kehitysmaissa useimmiten liian kallis. WHO yrittää helpottaa tilannetta ehdottamalla, että fluorihammastahnat vapautetaan tullimaksuista ja veroista.
Yksi vaihtoehto varsinkin alueilla, joilla hammashuollon palvelut ovat puutteelliset, on hampaiden purupintojen pinnoittaminen. Purupinnan pinnoittaminen on hyödyllisintä siinä vaiheessa, kun pysyvä hammas on juuri tullut näkyviin lapsella. Menetelmää alettiin kokeilla Yhdysvalloissa jo 1950-luvulla, ja kokeiluissa on mm. opetettu äitejä asentamaan lasten hampaisiin pinnoitteet. WHO:n World Health -lehden tammi-helmikuun numerossa kerrotaan Thaimaassa tehdystä kokeilusta, jossa alakoulun opettajia koulutettiin pinnoittamaan lasten hampaat. Kahden vuoden seurannassa todettiin karieksen vähentyneen merkittävästi.
Yksi WHO:n valitsemista erityisteemoista on nooma, vaikea suun bakteeritulehdus, johon liittyy syövyttävä ihotulehdus. Se on kehitysmaissa yleinen heikkokuntoisilla lapsilla, jotka kärsivät aliravitsemuksesta. Nooman esiintyvyys varsinkin Keski- ja Etelä-Afrikan maissa on kasvamassa nopeasti, ja vuosittain siihen sairastuu puoli miljoonaa lasta. Teollisuusmaissa sitä ei käytännössä tunneta lainkaan. Taudin hoitoon antibi- ooteilla ja ihovaurioiden korjaamisella ei kehitysmaissa ole varaa, joten tavoitteena on sen ehkäisy ravitsemusta, suuhygieniaa ja elinoloja parantamalla.
Suomessa Suun terveyspäivän teemat ovat erilaiset - onhan lasten karieksen ehkäisy meillä huippuluokkaa. Tärkeimmiksi teemoiksi on Suomessa valittu suun terveyden yhteys yleissairauksiin, tupakointiin ja limakalvosairauksiin.
