1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Maine ja kieli selittävät Latvian suosiota
Ajan­kohtai­sta 43/2021 vsk 76 s. 2458 - 2461

Maine ja kieli selittävät Latvian suosiota

Latvia on noussut ­suosituimmaksi ulkomaaksi, jossa suomalaiset ­opiskelevat lääketiedettä. Heistä tulee Riiassa tiivis yhteisö.

Maine ja kieli selittävät Latvian suosiota Kuva 1 / 2 Kuva: Mikko Käkelä
   

Rīga Stradiņš University RSU:n lääketieteellisen tiedekunnan hyvä maine herätti tamperelaisen Elina Hirvosen kiinnostuksen alkuvuodesta 2016. Mahdollisuus opiskella englannin kielellä vaikutti suuhygienistiksi valmistuneen Hirvosen opiskelumaan valintaan. Hän oli aiemmin opiskellut yliopistossa Kanadassa.

Lisäksi Riika sijaitsee lyhyen lentomatkan päässä Suomesta. Myös tieto mahdollisuudesta suorittaa käytännön harjoitteluja amanuenssina Suomessa tuntui Hirvosesta turvalliselta.

”Parasta ulkomaisessa opiskelussa on uusien näkökulmien löytyminen.”

Elina Hirvonen

Hänellä alkoi nyt kuudes opiskeluvuosi Riiassa.

Hän ei ihmettele Latvian suosion kasvua lääketieteen opiskelumaana. Riian Suomalaiset Lääketieteen Opiskelijat ry Rislon puheenjohtajana hän on havainnut, että kansainvälisyys ja mahdollisuus opiskella englanniksi ovat merkittäviä opiskelumaan valintaan vaikuttavia tekijöitä. Hyvästä kielitaidosta on paljon hyötyä Suomenkin työkentällä.

Osa Latviaan opiskelemaan tulleista on hakenut ensin Suomen lääketieteellisiin tiedekuntiin, mutta yliopistojen ovet eivät ole auenneet. RSU-yliopistoon voi hakea heinäkuun loppuun asti, kun Suomen lääketieteellisten opiskelijavalinnat ovat jo ratkenneet. Toinen hakuajankohta on helmikuussa.

– Monet ovat hakeneet yliopistoomme juuri sopivan aikataulun vuoksi. Myöhäisempi haku on käynyt hyvin suunnitelmiin, kertoo parhaillaan lääkärin sijaisena Laakson sairaalassa ja Uuden lastensairaalan päivystyksessä Helsingissä työskentelevä lääketieteen kandidaatti Hirvonen.

Näköalat avartuvat

Hirvosen mielestä parasta ulkomaisessa opiskelussa on uusien näkökulmien löytyminen. Opiskelijat näkevät käytännössä, miten terveydenhuoltojärjestelmät toimivat myös sosioekonomisesti erilaisissa maissa.

Latvian lääketieteellisissä tiedekunnissa on paljon teoriaopintoja. Hirvonen on huomannut, että lääketieteen opinnot Latviassa ovat yksityiskohtaisempia kuin Suomessa. Käytännön harjoittelua Latviassa on sen sijaan vähemmän kuin Suomessa. Teoreettinen puoli on Latvian lääketieteellisissä vahva.

Hakijoiden englannin kielen taito testataan jo hakuvaiheessa. Lääketieteen opiskelu vieraalla kielellä on alkuun haasteellista, vaikka kielitaito olisi hyvä. Lääketieteen englannin jokainen joutuu opettelemaan alusta alkaen. Hirvonen ei tiedä, että kukaan suomalainen olisi keskeyttänyt opintonsa RSU:n lääketieteellisessä kielivaikeuksien vuoksi.

Riika-perheen jäseniksi

Hirvosen johtamassa järjestössä on yli 300 jäsentä. Rislo ry on toteuttanut Instagramissa opiskelijoiden päiviä, joissa kerrotaan lääketieteen opinnoista Latviassa. Myös yhdistyksen nettisivuilla on paljon tietoa opiskelusta ja mahdollisuuksista opintojen aikana sekä sen jälkeen. Hirvonen arvelee, että tämä voi omalta osaltaan lisätä suomalaisten kiinnostusta lääketieteen opintoihin Latviassa.

– Ulkomailla opiskelu tuntuu helpommin lähestyttävältä, kun tietoa on tarjolla.

Yhdistys on myös organisoinut aktiivista tutor-toimintaa opiskelijoille. Opiskelutovereista muodostuu tiivis yhteisö, kun uudessa maassa ei ole ennestään tuttavia.

Hirvonen sanoo, että järjestöä kutsutaankin Riika-perheeksi.

Monet haluavat palata Suomeen

Useat Hirvosen suomalaisista opiskelutovereista aikovat palata Suomeen valmistuttuaan. Niin Hirvonenkin ajattelee tekevänsä, kun tutkintotodistus on kädessä. Ensimmäiset neljä vuotta hän kuitenkin oli sitä mieltä, että jää töihin ulkomaille.

Suuri osa suomalaisopiskelijoista myös aikoo erikoistua. Hirvonen on halunnut kirurgiksi opintojen alusta lähtien.

– Teen lopputyön lastenkirurgialle. Katsotaan, miten erikoistumispaikka aukeaa.

Työllistyvät yhtä hyvin kuin Suomessa opiskelleet

Ulkomailta lääkäriksi valmistuneet suomalaiset näyttävät työllistyvän yhtä hyvin kuin Suomessa opiskelleet Lääkäriliiton Opiskelijatutkimuksen 2020 ja Lääkäri 2018 -tutkimuksen mukaan. Noin puolet työskentelee sairaaloissa ja kolmannes terveyskeskuksissa.

Lue myös

Ulkomailla opiskelevat suomalaiset ovat Suomessa opiskelevia useammin opintojen kuluessa kesätyössä amanuensseina ja tekevät harvemmin tutkimusta kesätyön aikana.

Lääkäriliiton tutkija Piitu Parmanne kertoo, että Opiskelijatutkimuksessa oli mukana 147 ulkomailla lääketiedettä opiskelevaa suomalaista. Heistä noin puolet opiskeli Latviassa, 15 prosenttia Ruotsissa ja 13 prosenttia Virossa.

Lääkäri 2018 -tutkimukseen vastasi 118 vuosina 2007–2016 ulkomailta valmistunutta lääkäriä. Vastaajista noin puolet oli valmistunut Virosta, 9 prosenttia Venäjältä ja 8 prosenttia Latviasta.

Ulkomailla opiskelevat saavat kiitosta taidoistaan

Porvoon sairaalassa on työskennellyt tänäkin vuonna ulkomailla lääketiedettä opiskelevia suomalaisia. Etäopintoja koronapandemian vuoksi suorittavien on ollut mahdollisuus tehdä joustavasti työjaksoja.

Porvoon sairaalan sisätautien ylilääkäri Laura Moring kertoo, että tämän lukuvuoden aikana töissä on ollut eniten Latviassa lääketiedettä opiskelevia suomalaisia. Myös muutamia Romanian, Viron ja Ruotsin yliopistoissa opiskelevia on työskennellyt Porvoon sairaalassa. Suomalaisopiskelijat ovat toimineet sisätautien ja kirurgian vuodeosastolla sekä päivystyspoliklinikalla.

Moring kiittelee, että opetus ulkomaiden lääketieteellisissä tiedekunnissa on selvästi korkeatasoista. Kokemukset suomalaisopiskelijoista ovat olleet erittäin hyviä.

– Ilman muuta aiomme rekrytoida heitä tulevaisuudessakin.

Kirjoittajat
Ulla Toikkanen

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Olli Vapalahti: Uudessa virusvariantissa on huolestuttavia piirteitä

Vielä ei voi päätellä, miten hyvin eteläisessä Afrikassa havaittu variantti leviää erilaisissa olosuhteissa.

Tiedepääkirjoitus
Eteisvärinää löytyy, jos sitä haetaan – mutta mikä on terveyshyöty?

Eteisvärinän seulonnan terveyshyödyt ovat vielä osoittamatta, kirjoittavat Mika Lehto ja Juhani Airaksinen.

Kolumni
Tunnustan

Taide selviää kaikesta, jopa somesta, vaikka fiktion voisi jo julistaa kuolleeksi, kirjoittaa Roope Sarvilinna.

Ajassa
THL kehottaa välttämään matkustamista eteläiseen Afrikkaan

Kyseessä on varotoimi uuden koronavirusvariantin varalta.

Tieteessä
Lupaavia lääke-ehdokkaita suolen mikrobiston suojaksi antibiooteilta

Tarkempi analyysi anti­bioottien tehosta suolistobakteereihin on tähän asti puuttunut.

Tieteessä
Hyödyttääkö geenimuutosten seulonta oireettomassa neutropeniassa?

Geenitutkimuksella yritettiin selvittää, onko tila oikeasti harmiton.