Julkkis saa sairastuessaan äkkiä lisää lööppijulkisuutta. Sairaalassa ei silti tarvitse naamioitua tekopartaan, vaikka joskus kuljetaankin takaovista. Julkisuuspaineet voi ottaa puheeksi vastaanotolla, muistuttaa syöpäpotilaita hoitava lääkäri.

Kun julkisuuden henkilö teettää itselleen plastiikkakirurgisen toimenpiteen, hän todennäköisesti käyttää privaattitiloilla varusteltua klinikkaa. Vakavasti sairastuessaan hän on kuitenkin pitkälti julkisen erikoissairaanhoidon palvelujen varassa. Potilaan yksityisyyden suojaaminen on sairaaloissa tärkeää, mutta erillisiä tutkimus- ja hoitotiloja ei julkisuustekijän takia voida järjestää.

Suomalainen julkkis ei vaadi kohtuuttomia. HYKS:n syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri

Leena Kankaanranta

kertoo, että joskus harvoin syöpäklinikalle otetaan etukäteen yhteyttä ja esitetään joitakin toiveita. Niitä ovat esimerkiksi kulun opastaminen takaoven kautta.

- Pyrimme toteuttamaan toivomuksia, jos ne ovat kohtuullisia eikä niiden avulla mennä jonossa ohi, eivätkä muut potilaat kärsi niiden takia. Julkisuuden henkilöt kysyvät esimerkiksi ilta-aikoja sädehoitoon, silloin klinikalla on hiljaisempaa, Kankaanranta kertoo.

Potilas voi jonkin verran vaikuttaa tunnistettavuuteensa. Odotusaulassa voi istua päällystakki yllä ja villamyssy korvilla. Lääkäriä voi pyytää kutsumaan huoneeseen toisella nimellä.

- En huuda tällaisen kuuluisan ihmisen nimeä käytävällä, vaan otan katsekontaktin ja nyökkään. Jos potilas odottaa kauempana, hoitaja hakee hänet, mikä on ihan normaali käytäntö.

Julkisuuspaineista on hyvä puhua

Julkkis ei saa HYKS:ssa omaa huonetta yksityisyyden varjeluun, vaan yhden hengen huoneet jaetaan sairaudentilan mukaan. Näin toimitaan myös esimerkiksi TAYS:n sisätautien osastolla.

Sairaaloiden useamman hengen huoneissa altistutaan jonkin verran kollektiiviselle salaisuudelle.

- Pyrimme kierroilla välttämään keskustelua arkaluonteisista asioista. Niistä keskustelemme potilaiden kanssa kahden kesken, Kankaanranta sanoo.

Hänen mielestään potilaat eivät herkästi vuoda tietoja huonekavereista medialle, sillä vakava sairaus luo lojaalia potilastoveruutta. Jostain tieto saattaa kuitenkin medialle tihkua ja lääkärin on hyvä käsitellä aihetta potilaan kanssa.

- Itse otan julkisuuspaineet puheeksi vastaanotolla. Keskustelemme niistä, jos potilas haluaa. Lääkärinkin on hyvä tietää, jos asia ollaan tuomassa julkisuuteen, ettei se tule esiin epämiellyttävänä yllätyksenä lehden sivuilta, Kankaanranta sanoo.

Sairausrauhaa ei aina kunnioiteta

Kankaanrannan mukaan monet syöpäpotilaat haluavat sairastaa rauhassa esimerkiksi perhesyistä tai isojen työprojektien takia. Heidän on myös hyvä saada perspektiiviä sairauteensa. Aina näitä inhimillisiä toiveita ei kunnioiteta.

- Media on toiminut hyvin ikävillä tavoilla. Potilaisiin on otettu yhteyttä ja tarjottu isoa rahasummaa haastattelusta. On ehdotettu sopimusta, mitä paljastetaan ja milloin. Tällainen voi olla vakavan sairauden kanssa kamppailevalle erittäin ahdistavaa.

Syöpäklinikan henkilökunta saa joskus puheluita, joissa yritetään onkia tietoja. Media kunnioittaa kuitenkin sairaalan sisätiloja. Käytävillä toimittajia ei ole vielä näkynyt, eikä ikkunoissa ole roikkunut paparazzeja.

Kamerakännykät vaativat pelisääntöjä

Psykiatrisissa sairaaloissa tietosuoja on jokaisen potilaan kohdalla hyvin tärkeää.

- Olemme tietoisia siitä, että julkisuuden henkilöihin kohdistuu erityistä kiinnostusta, mutta heidän kohdallaan ei noudateta eri käytäntöjä. Näppituntumani on, että väkemme on aika hyvin orientoitunut ja tunnistaa kiinnostavuuteen liittyviä riskejä, vastaava ylilääkäri, psykiatrisen klinikkaryhmän johtaja

Sami Pirkola

HYKS:sta sanoo.

Pirkolan mukaan julkisuuden henkilöstä tehdään väistämättä havaintoja, mutta niitä ei Suomessa kovasti levitellä.

- Iso osa ihmisistä on sen verran fiksuja, että psykiatrisesta hoidosta ei tehdä enää erillistä juttua, vaikka siihen mielenkiintoa liittyykin. Toisaalta on hyvä trendi, että julkisuuden henkilöt kertovat itse hoidontarpeestaan, jolloin tirkistelykiinnostavuus on vähentynyt.

Joihinkin käytännön toimiin on psykiatrisissa sairaaloissa ryhdytty tänä taskuviestinten aikakautena. Pirkola ei muista koskaan nähneensä ulosvälitettyä kuvaa sairaalan sisältä, mutta HYKS:ssa kamerakännyköiden käyttöä on rajoitettu. Toisia potilaita tai yhteisiä tilaisuuksia ei saa kuvata.

Psykiatriseen sairaalaan pääsevät vierailemaan vain omaiset. Jos ei halua tulla potilaana nähdyksi, vierailuaikana ei kannata viettää aikaa aula- tai eteistiloissa.

Julkkista on joskus suojeltava itseltään

Psykiatrista hoitoa tarvinneet poliitikot ja taiteilijat eivät yleensä esitä erityistoivomuksia. Ongelmatilanteet liittyvät yleensä itse oireiluun. Joskus kiihtyneessä vaiheessa olevalle potilaalle suositellaan, ettei hän tee tuolloin uransa kannalta merkittäviä töitä.

- Julkisuuden henkilöä on hyvä suojella tärvelemästä julkista kuvaansa. Koetamme hoidossa kiinnittää huomiota siihen, että kyse on hänen työurastaan ja tulevaisuudestaan, Pirkola sanoo.

Suomessa potilastietoja ei ole koskaan tiettävästi myyty medialle, eikä Pirkola usko, että niillä löisikään rahoiksi: pelkkä tieto hoidontarpeesta tuskin olisi nykyään kovin arvokasta, vaan jotain muutakin tarvittaisiin.

- Psykiatrinen hoito on arkipäiväistynyt ja stigma on hälvenemässä. Siihen, mitä potilastietoihin kirjataan, kiinnitetään nykyään erityistä huomiota, riippumatta potilaan julkisuuskiinnostavuudesta.

Pirkola kertoo, että kun vanhoja potilastietoja tarvitaan tutkimuskäyttöön, papereita voidaan hankkia, jos potilas on kuollut yli 50 vuotta sitten. Tutkimusselosteiden ja perusteiden tulee olla erittäin tarkat.

Valovoima voi vietellä lääkärin

Lääkärikin saattaa häikäistyä valovoimaisesta, rikkaasta ja vaikutusvaltaisesta potilaasta. Hänen tulisikin pohtia omaa luotettavuuttaan ennen hoitosuhdetta julkkispotilaan kanssa, sanoo Dr. Drew Pinsky, joka toimii Hollywood-tähtien huumevieroitusklinikkana tunnetussa Las Encinas -sairaalassa Kaliforniassa.

Houkutteleeko ajatus paistattelusta vaikutusvaltaisen ihmisen loisteessa? Merkitsevätkö merkittävän ihmisen kehut? Entä kestätkö sen, jos sama ihminen suuttuu, kun et anna hänelle haluamaansa? Näillä kysymyksillä voi Pinskyn mukaan kartoittaa, onko lääkärinä altis kuuluisuuden viettelylle. Pinsky tutki julkisuutta ja narsismia vuonna 2006.

Vuonna 2002 julkaistussa yhdysvaltalaistutkimuksessa puolestaan huomattiin, että potilaan julkisuusarvo vaikutti sairaalahoitoon ja julkkispotilaat saivat lääkärit ja hoitajat joskus kadottamaan objektiivisuutensa. Tutkijat ehdottavat, että jokaisessa isossa sairaalassa laadittaisiin suunnitelma sen varalle, että hoidettavaksi tulee ison luokan tähti tai mahtimies.

Suomessa hoitoyksiköt eivät ole tiettävästi laatineet erityisiä selviytymisstrategioita julkkispotilaista kiinnostuneiden toimittajien varalle.

Groves JE, Dunderdale BA, Stern TA. Celebrity Patients, VIPs and Potentates. Primary Care Companion to the Journal of Clinical Psychiatry 2002;6:215-23.

Young SM, Pinsky D. Narcissism and celebrity. Journal of Research in Personality 2006;40:463-71.

Valenimi jäi 1990-luvulle

Potilastietojärjestelmiin voi tarvittaessa laittaa merkinnän, jonka avulla potilaan tiedot eivät näy neuvonnassa ja puhelinvaihteessa. Tämä on vakiokäytäntö psykiatristen potilaiden kohdalla.

- Valenimelle potilastietoja ei ole kirjattu sitten 1990-luvun, kertoo HUS:n hallintoylilääkäri Lasse Lehtonen.

Potilastietojen selailusta jää jälki järjestelmän lokiin. Lokitietoja tarkkailevat hoitoyksiköiden tietoturvavastaavat ja myös potilas saa ne halutessaan nähtäväksi. Lokeja tarkkaillaan erityisesti suuronnettomuuksien ja julkisuudessa uutisoitujen tilanteiden jälkeen.

Lehtosen mukaan HYKS:n lokeista löytyy asiattomuuksia hyvin harvoin.

- Potilastietoja ovat sivullisina selailleet lähinnä ne hoitohenkilökuntaan kuuluvat, joiden lähiomainen on hoidettavana sairaalassa. Tapaukset eivät ole vakavia väärinkäytöksiä, mutta toki niissä sekoittuvat ammattilaisen ja perheenjäsenen roolit, Lehtonen sanoo.

HUS saa potilailta vuosittain satoja lokitietopyyntöjä. Tyypillinen kyselijä on terveydenhuollon ammattihenkilö, jota on hoidettu omassa sairaanhoitopiirissään.

Lokin nimilista saattaa olla yllättävän pitkä, sillä järjestelmiin jää tieto mm. laboratoriotuloksen kirjaamisesta.