Julkkis saa sairastuessaan äkkiä lisää lööppijulkisuutta. Sairaalassa ei silti tarvitse naamioitua tekopartaan, vaikka joskus kuljetaankin takaovista. Julkisuuspaineet voi ottaa puheeksi vastaanotolla, muistuttaa syöpäpotilaita hoitava lääkäri.

Suomalainen julkkis ei vaadi kohtuuttomia. HYKS:n syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri Leena Kankaanranta kertoo, että joskus harvoin syöpäklinikalle otetaan etukäteen yhteyttä ja esitetään joitakin toiveita. Niitä ovat esimerkiksi kulun opastaminen takaoven kautta.

– Pyrimme toteuttamaan toivomuksia, jos ne ovat kohtuullisia eikä niiden avulla mennä jonossa ohi, eivätkä muut potilaat kärsi niiden takia. Julkisuuden henkilöt kysyvät esimerkiksi ilta-aikoja sädehoitoon, silloin klinikalla on hiljaisempaa, Kankaanranta kertoo.

Potilas voi jonkin verran vaikuttaa tunnistettavuuteensa. Odotusaulassa voi istua päällystakki yllä ja villamyssy korvilla. Lääkäriä voi pyytää kutsumaan huoneeseen toisella nimellä.

Julkkis ei saa HYKS:ssa omaa huonetta yksityisyyden varjeluun, vaan yhden hengen huoneet jaetaan sairaudentilan mukaan. Potilaat eivät herkästi vuoda tietoja huonekavereista, sillä vakava sairaus luo lojaalia potilastoveruutta. Jostain tieto saattaa kuitenkin medialle tihkua ja lääkärin on hyvä käsitellä aihetta potilaan kanssa.

- Itse otan julkisuuspaineet puheeksi vastaanotolla. Keskustelemme niistä, jos potilas haluaa. Lääkärinkin on hyvä tietää, jos asia ollaan tuomassa julkisuuteen, Kankaanranta kertoo.

Media ei aina kunnioita sairausrauhaa, vaan toimittajat saattavat tarjota julkisuuden henkilölle isoa rahasummaa haastattelusta ja ehdottaa sopimusta, mitä paljastetaan ja milloin.

Kamerakännykät vaativat pelisääntöjä

Psykiatrista hoitoa tarvinneiden julkisuuden henkilöiden asioita ei Suomessa kovasti levitellä.

– Iso osa ihmisistä on sen verran fiksuja, että psykiatrisesta hoidosta ei tehdä enää erillistä juttua, vaikka siihen mielenkiintoa liittyykin. Toisaalta on hyvä trendi, että julkisuuden henkilöt kertovat itse hoidontarpeestaan, jolloin tirkistelykiinnostavuus on vähentynyt, vastaava ylilääkäri, psykiatrisen klinikkaryhmän johtaja Sami Pirkola HYKS:sta sanoo.

Joihinkin käytännön toimiin on psykiatrisissa sairaaloissa ryhdytty tänä taskuviestinten aikakautena. Esimerkiksi HYKS:ssa kamerakännyköiden käyttöä on rajoitettu. Toisia potilaita tai yhteisiä tilaisuuksia ei saa kuvata.

Psykiatrista hoitoa tarvinneet poliitikot ja taiteilijat eivät yleensä ole esittäneet erityistoivomuksia, vaan ongelmatilanteet liittyvät itse oireiluun. Joskus kiihtyneessä vaiheessa olevalle potilaalle suositellaan, ettei hän tee tuolloin uransa kannalta merkittäviä töitä.

- Julkisuuden henkilöä on hyvä suojella tärvelemästä julkista kuvaansa. Koetamme hoidossa kiinnittää huomiota siihen, että kyse on hänen työurastaan ja tulevaisuudestaan, Pirkola sanoo.

Valenimiä ei julkkispotilaiden kohdalla enää käytetä, kuten vielä 1990-luvulla saatettiin tehdä.

Suomessa hoitoyksiköt eivät ole tiettävästi laatineet selviytymisstrategioita julkkispotilaista kiinnostuneiden toimittajien varalle, kuten Yhdysvalloissa. Siellä mahtimiestä tai megatähteä hoitavat henkilötkin saattavat häikäistyä valovoimaisesta ja vaikutusvaltaisesta potilaasta, väittää tutkimus.

Jaana Ahlblad
kuva Plugi