1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Mehiläisen akatemia puhuttaa lääkäreitä
Ajan­kohtai­sta

Mehiläisen akatemia puhuttaa lääkäreitä

Yhtiö lanseerasi oman koulutusohjelman yleislääketieteeseen erikoistuville.

Mehiläisen akatemia puhuttaa lääkäreitä Kuva 1 / 1 Kuva: Adobe/AOP

Mehiläinen lanseerasi 23. lokakuuta oman koulutusohjelman yleislääketieteeseen erikoistuville.

Yleislääketieteen akatemia -ohjelmassa erikoistuvat lääkärit ovat töissä Mehiläisen hoitamilla ulkoistetuilla terveysasemilla Espoossa, Jyväskylässä, Tampereella, Siikalatvalla, Kemissä, Keminmaalla tai Torniossa.

Sairaalapalvelut voi halutessaan suorittaa esimerkiksi Mehiläinen Länsi-Pohjassa Kemissä.

Lanseeraus on herättänyt keskustelua lääkärikunnassa.

– Tämä uudenlainen päänavaus puhuttaa varsinkin erikoistuvien ohjaajia. Ilmassa on paljon kysymyksiä lähtien siitä, miten koulutus on järjestetty, kertoo Suomen yleislääkärit GPF ry:n puheenjohtaja, yleislääketieteen erikoislääkäri Jaana Puhakka.

Hämmennystä on aiheuttanut erityisesti se, että Mehiläinen kuvaa nettisivuillaan akatemiaa "parhaaksi tavaksi erikoistua yleislääketieteeseen".

– Miten niin paras tapa? Tällainen mainospuhe pistää silmään. Julkisella puolella tehdään erinomaista erikoistuvien ohjaustyötä, ja meillä on yliopiston kouluttamat tuutorit. Tarjoamme kaikki hyvää erikoistumiskoulutusta, itsekin yleislääketieteeseen erikoistuvia Helsingissä ohjaava Puhakka jatkaa.

"Keskusjohtoinen malli takaa laadun"

Mehiläisen ulkoistettujen terveysasemien johtava lääkäri Patrik Währn perustelee väitettä "parhaasta tavasta erikoistua" näin:

– Meillä on kattava palveluverkosto, ja voimme sopia joustavasti työpaikat ja -ajat. Lisäksi jopa kaikki palvelut voi tehdä Mehiläisen kautta, sairaalapalvelut Länsi-Pohjassa. Koulutussabluuna on pitkälle suunniteltu, ja meillä on hyvät materiaalit ja kokeneet ohjaajat.

Währn kertoo, että Mehiläisellä on ollut yleislääketieteen erikoistumiskoulutusta jo vuodesta 2008.

Yleislääketieteen akatemia -koulutusohjelma rakennettiin, jotta toiminta yhtenäistyisi. Sovittu koulutusrunko ja valtakunnallinen malli toimivat kaikilla Mehiläisen hoitamilla terveysasemilla.

Kouluttajalääkäri ja ohjattava voivat seurata ohjelmasta, mitä asioita käsitellään ja minkä mukaan edetään. Jokaisen kouluttajan ei tarvitse tehdä omia pohjia ohjaustunteja varten, vaan voidaan käyttää samaa materiaalia.

– Kun toiminta on keskusjohtoista, taataan koulutuksen laatu jokaisella toimipaikalla. Laatu ei riipu enää yksittäisestä kouluttajasta.

Itä-Suomen yliopisto ei ole mukana

Mehiläinen tekee yhteistyötä neljän lääketieteellisen tiedekunnan kanssa.

– Vain Itä-Suomen yliopisto ei ole mukana, koska meillä ei ole Kuopion alueella yhtään omaa terveysasemaa. Meillä on koulutussopimukset muiden yliopistojen kanssa, ja sopimukset tehdään aina terveysasemakohtaisesti, Währn sanoo.

Vährnin mukaan jokaisella terveysasemalla on paikan päällä ohjaajalääkäri.

– Vuosia sitten oli niin, että kouluttajalääkäri saattoi tuutoroida useammassa paikassa. Nykyään kouluttajalääkäri työskentelee ja pitää ohjaustunnit yhdellä terveysasemalla.

Lue myös

Währn toivoo, että mahdollisimman moni Mehiläisen kokeneista yleislääketieteen erikoislääkäreistä kouluttautuisi kouluttajalääkäriksi.

Tähän mennessä Mehiläisessä on erikoistunut yleislääketieteeseen "joitakin kymmeniä" lääkäreitä.

– Lisäksi on paljon niitä, jotka ovat tehneet osan kuntapuolella ja osan meillä.

Malli voi lisätä laadun tarkkailua

Jaana Puhakka näkee Mehiläisen mallissa myös etuja. Se, että sama työnantaja voi tarjota koko erikoistumispaketin, tuo hyötyä.

Esimerkiksi lomaoikeus säilyy. Jos Helsingin kaupungilla erikoistuva menee välillä HUS:iin, lomalaskuri alkaa taas nollasta.

– Julkinen puoli voisi miettiä, voitaisiinko jotain tällaista tehdä meilläkin.

Puhakka toivoo myös, että malli lisää erikoistumiskoulutuksen laadun tarkkailua.

– Jos he kehuvat, että meillä on näin, kaikki muutkin ryhdistäytyvät ja sanovat, että niin meilläkin on. Julkinenkin puoli ymmärtää, miten hyvää koulutusta siellä on tarjolla.

Kirjoittajat
Heli Väyrynen

Etusivulla juuri nyt

Tieteessä
Sädehoidon haitat voivat tulla viiveellä

Valtaosa merkittävistä haitoista ilmaantuu vasta myöhäisseurannassa.

Kommentti
Kuka haluaa johtaa terveyskeskusta?

Hyvä johtaminen ei riitä, jos resursseja ei ole, kirjoittaa Minna Mantila.

Ajassa
THL: Suomeen tarvitaan Kansallinen laaturekisterikeskus

Hankkeessa on perustettu seitsemän tautikohtaista pilottirekisteriä.

Blogi
Miksi annamme tasoitusta?

Mihin valmiiden erikoislääkärien haahuiluvuosien järjestelmää Suomessa oikein tarvitaan, miettivät Toni ja Laura Seppälä Baltimoressa.

Tieteessä
Tekonivelen sementtikiinnitys turvallinen myös iäkkäämmillä potilailla

Luusementin käyttöön lonkan tekonivelen kiinnityksessä ei liity lisääntynyttä kuolleisuutta, osoittaa väitöstutkimus.

Ajassa
Päihdeäitien kuntoutukseen voi hakea avustusta

Valtionavustuksen taustalla on hallitusohjelman linjaus päihdeäitien ja päihdeperheiden palveluista.