Pandeemisen A(H1N1)-influenssan ollessa vasta kiihdytysvaiheessa Etelä-Suomessa HUS:ssa pidetään todennäköisenä, että nuoria tehohoitoa tarvitsevia potilaita tulee lähiaikoina useita lisää.

Leikkauksia, joiden jälkeen tarvitaan tehohoitotukea, siirretään ainakin kuukaudella eteenpäin, HUS tiedottaa.

Meilahden sairaalan teho-osastolla hoidetaan tällä hetkellä neljää potilasta, joilla on vakava A(H1N1)-influenssa. Heidän hoitonsa arvioidaan kestävän useita viikkoja hengityskoneessa, mikä sitoo tehohoitokapasiteettia, HUS tiedottaa.

Pandeemisen A(H1N1)-influenssan ollessa vasta kiihdytysvaiheessa Etelä-Suomessa HUS:ssa pidetään todennäköisenä, että nuoria tehohoitoa tarvitsevia potilaita tulee lähiaikoina useita lisää.

Siksi HUS pitää välttämättömänä jo nyt siirtää ainakin kuukaudella eteenpäin niitä ennaltasovittuja leikkauksia, joiden jälkeen tarvitaan tehohoitotukea. Tällaisia ovat esimerkiksi sydänleikkaukset ja suuret verisuonileikkaukset.

Näin HUS aikoo varmistaa, että Meilahden sairaalassa on tehohoitopaikkoja käytettävissä hyväennusteisille influenssakeuhkokuumepotilaille.

HUS:n mukaan jatkossa voidaan joutua tarkastamaan myös päivystysleikkauksien kriteerejä. HUS informoi niitä potilaita, joiden leikkauksia joudutaan siirtämään.

Tapaukset lisääntyneet nopeasti

– HUS:n alueella A(H1N1)-tapaukset ovat lisääntyneet viime viikon aikana selvästi, HYKS:n infektio-osaston ylilääkäri Ville Valtonen totesi Lääkärilehdelle eilen.

Tuolloin merkittäviä poissaoloja oli raportoitu kymmenistä kouluista eri puolilta Uuttamaata. Näissä kouluissa oli luokkia, joiden oppilaista ainakin kolmannes oli poissa.

– Tällä hetkellä avohoidossa A(H1N1)-influenssaa on valtavasti lapsilla ja nuorilla esimerkiksi kouluissa ja varuskunnissa. Sairaalahoitoon tulee vain 1 % sairastuneista.

Yhdestä leikkaussalista kaksi tehohoitopaikkaa

HUS:ssa on arvioitu, että sairaalahoitoon joutuvista potilaista tehohoitoa tarvitsee noin viidennes.

– Luvussa ovat mukana tehovalvonnassa olevat ja varsinaisessa tehohoidossa olevat eli respiraattoria tarvitsevat potilaat.

Jos nykyinen sairastumistahti jatkuu, Valtosen mukaan voidaan joutua ongelmiin.

– Kun nyt ollaan vasta epidemian 3–4 viikkoa kestävässä kiihdytysvaiheessa, sen saavuttaessa huippunsa tehohoitopaikat käyvät vähiin. Siinä tapauksessa on ajettava elektiivinen kirurgia alas ja käytettävä näin vapautuvia leikkaussaleja tilapäisenä teho-osastona. Yhdestä leikkaussalista saadaan keskimäärin kaksi tehohoitopaikkaa, Valtonen arvioi eilen.

Ensimmäinen aalto päättynee tammikuussa

Epidemian huippuvaiheen arvioidaan kestävän noin kuukauden, minkä jälkeen laskuvaihetta kestää 3–4 viikkoa.

– Taudin ensimmäinen aalto on ohi luultavasti tammikuussa.

Valtonen uskoo tehohoitopaikkojen riittävän, jos elektiivinen kirurgia ajetaan alas.

Epidemia vaikuttaa siten myös kiireettömän erikoissairaanhoidon jonoihin.

– Vaihtoehtoja ei ole, koska potilas kuolee välittömästi, jos ei saa tehohoitoa.

Tehohoidon käsite vaihtelee eri maissa

Esimerkiksi Kaliforniasta on raportoitu, että tehohoidon tarpeessa olisi ollut lähes kolmasosa sairaalahoitoa vaatineista potilaista. Voiko näin käydä myös Suomessa?

– Se on mahdollista, Valtonen toteaa.

Hän muistuttaa kuitenkin, että luvut voivat vaihdella, sillä eri maissa tehohoidolla tarkoitetaan eri asioita.

– Suomessa, missä tehohoitopaikkoja on väestömäärään nähden hieman vähemmän kuin useimmissa länsimaissa, tehohoitopaikalla tarkoitetaan respiraattorihoitoa. Monessa muussa maassa tehohoitoon kuuluviksi luetaan myös tehovalvontapaikat eli CPAP-hoitoa saavat potilaat.

Valtonen arvioi, että respiraattorihoitoa tarvitsee Suomessa noin 10 % sairaalaan sisään otetuista potilaista.

Sirpa Kulonen
Kuva: Pixmac

Suomen tilanteesta lisää Suomen Lääkärilehdessä 44/2009:
Tehohoidon mahdollisuudet influenssa A(H1N1)v -pandemiassa

Mitä influenssaepidemia merkitsee lääkäreille?