Ajan­kohtai­sta

Melusta päästiin Haartmanin sairaalassa

Melu vaikeuttaa lääkäreiden keskittymistä ja voi vaikuttaa hoitotuloksiin. Suurissa avoimissa tiloissa sairaaloissa pulmana on myös yksityisyyden puute.

Kuvio 1 http://www.laakarilehti.fi/pics/janimononen_5.jpg

Melu vaikeuttaa lääkäreiden keskittymistä ja voi vaikuttaa hoitotuloksiin. Suurissa avoimissa tiloissa sairaaloissa pulmana on myös yksityisyyden puute.

– On mukavampi tehdä töitä, kun on asialliset tilat, sanoo vielä uutuuttaan kiiltelevän Haartmanin sairaalan päivystyspoliklinikan osastonlääkäri Jani Mononen (kuvassa) Helsingin Meilahdessa.

Mononen työskenteli vastaavassa tehtävässä Marian sairaalassa, missä tilat olivat ahtaat ja potilaita ylipaikoilla.

– Se näkyi levottomuutena, ääntä ja melua oli paljon. Lääkäreiden pieni työtila oli yhteydessä vastaanoton toimistoon. Häly vaikeutti keskittymistä.

Tilanne on tuttu Työterveyslaitoksella työskentelevälle tekniikan tohtori Valtteri Hongistolle. Hongisto ryhmineen on tutkinut toimistoja seitsemän vuotta ja kartoittaa parhaillaan sairaaloiden oloja.

– Ongelmat sairaaloissa ovat pitkälle samanlaisia kuin avotoimistoissa, eli keskittymis- ja yksityisyysongelmia.

Pahinta on yksityisyyden puute

Suomessa tehdyissä mittauksissa suurin sairaalamelun aiheuttaja ovat ­puheäänet. Sekä potilaat että hoitohenkilökunta pitävät häiritsevänä, jos he kuulevat toisten intiimejä asioita vastoin tahtoaan. Hongiston mukaan yksityisyyden puute onkin suomalaissairaaloissa melua pahempi ongelma.

Ulkomailla tehdyissä tutkimuksissa on havaittu, että potilaat voivat jättää oleellista tietoa kertomatta pelätessään muiden potilaiden kuulevan. Myös Mononen on törmännyt ilmiöön.

– Asia täytyy pitää mielessä ja järjestää yksityisempi tila arkaluontoisten asioiden käsittelemisen ajaksi. Valtaosa potilaista ei kuitenkaan koe tavanomaisista somaattisista vaivoista kertomista intimiteettisuojan kannalta hankalaksi, sanoo osastonlääkäri Minna Kiljunen Tampereen ensiavun yhteispäivystyksestä Acutasta.

– Haastattelevalla lääkärillä pitää ­olla pelisilmää arvioidakseen, mitä kannattaa kysyä päivystyksessä ja ­mitä myöhemmin rauhassa kahden kesken, Kiljunen toteaa.

Haartmanin sairaalassa vuodeosastolla ja päivystyspoliklinikalla lääkärinä työskentelevä Taina Toivanen ­arvioi, että erot saattavat johtua myös siitä, miten asioita kysytään ja kuinka johdattelevia kysymykset ovat.

– Sisätautipotilaan hoidossa toistettu anamneesi on kullanarvoinen asia.

Toivasen mukaan lääkäreillä on Haartmanin sairaalassa aiempaa parempi työrauha. Hän iloitsee siitä, että potilashuoneet osastoilla ovat suurimmillaankin vain kahden hengen huoneita.

– Näin potilaiden intimiteettisuoja on parempi kuin Mariassa.

Melu lisää dementia­potilaiden sekavuutta

Hongiston mukaan yksityisyysongelmat ovat erityisen suuria avoimissa ­tiloissa, joissa on paljon potilaita. Akustisella suunnittelulla puheäänten kantavuutta voidaan kuitenkin vaimentaa.

Se on eduksi myös potilaille, sillä melun aiheuttama stressi tai unen puute ei ainakaan edistä toipumista. Mononen on havainnut ääniolosuhteiden vaikuttavan erityisesti iäkkäisiin potilaisiin.

– Monilla on muistihäiriöitä ja sekavuusalttiutta. Jos on kovin levotonta ja meluisaa, sekavuus voi lisääntyä. Myös kivuliaat potilaat kärsivät melusta.

Suomessa tehdyissä tutkimuksissa potilaita on häirinnyt eniten toisten potilaiden ääntely, valitus ja kuorsaus. Hoitajia häiritsi eniten puhelinten ­pirinä.

Toistaiseksi sairaalamelua on tutkittu Suomessa vähän. Hongiston ryhmä onkin hakenut Tekesiltä apurahaa, jonka turvin asiaa voitaisiin tarkemmin selvittää.

Kehitys toi uutta melua

Monosen mukaan päivystyspoliklinikan uudet tilat ovat tehneet koko osaston tunnelmasta ilmavamman.

– Potilashuoneet ovat väljemmät ja lääkäreillä on rauhalliset kansliatilat.

Kehitys toi kuitenkin mukanaan uutta melua.

– Nyt monitorointimahdollisuuksia on paljon enemmän. Uusien monitorien hälytysäänet ovat säätämisestä huolimatta melko voimakkaita. Huoneissa, joissa on huonokuntoisia potilaita, monitorit hälyttävät usein.

Vakavat hälytykset kuuluvat myös lääkärin kansliassa, mutta selkeästi vaimennettuina. Monosta ne häiritsevät vain silloin, kun niitä on kovin paljon.

– Kun työskentelee päivystyksessä koko ajan, täytyy sietää häiriötekijöitä, äänekkäitä potilaita ja tietynlaista levottomuutta. Hälyä oppii suodattamaan pois.

Sirpa Kulonen
Kuva: Mikko Käkelä

Lue huomenna ilmestyvästä Lääkärilehdestä 5/2010, kuinka melu saadaan kuriin tekniikan keinoin.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030